|
KILPAILUSÄÄNNÖT
1. YLEISMÄÄRÄYKSIÄ
Suomen Latu (myöhemmin Latu) ry on hyväksynyt nämä avantouinnin
kilpailusäännöt ja jos sääntöjen tulkinnassa on epäselvyyttä,
ratkaisee Ladun avantouintijaosto ylimpänä elimenä sääntöjen
tulkinnat.
Latu pitää luetteloa kaikista avantouintipaikoista.
Kilpailujen järjestelyoikeus on Suomen Ladulla.
2. TUOMAREIDEN JA TOIMITSIJOIDEN
OHJEISTUS
Suomen Latu valvoo avantouintikilpailujen tuomariston ja kilpailujen
tasoa. Avantouintijaosto nimeää kilpailun valvojat ja opastaa
tuomariston tehtäväänsä. Pinta- ja syväpelastajilla on oltava
asianmukainen pätevyys toimintaan. On suotavaa, että kilpailun
johtajalla, ajanottajien johtajalla sekä lähettäjällä olisi
kokemusta vastaavien kisojen järjestämisestä, esim. Uimaliiton
tuomarikortti.
3. AVANTOUINTIKILPAILUT
Avantouintikilpailuja ovat aluekilpailut, aluemestaruuskilpailut,
Suomen mestaruuskilpailut, Euroopan mestaruuskilpailut ja Maailman
mestaruuskilpailut.
Alue- ja aluemestaruuskilpailuun saavat osallistua asianomaisen alueen
uimarit, Suomen mestaruuskilpailuun Suomen kansalaiset, Euroopan
mestaruuskilpailuihin Euroopan maiden kansalaiset ja Maailman
mestaruuskilpailuihin kaikkien maiden kansalaiset. Mikäli kilpailut
järjestetään avoimina, voivat kilpailuihin osallistua kaikki
halukkaat uimarit. Avantouinnin MM-, EM- ja SM-kilpailujen
kilpailuluvan myöntää hakemuksesta Suomen Latu.
Kilpailuhakemus on oltava Suomen Ladulla syyskuun loppuun mennessä.
Syyskuun loppuun mennessä jätetyt hakemukset eivät koske seuraavaa
talvikautta, vaan seuraavan talikauden jälkeen tulevaa talvikautta.
Poikkeuksellisesti lupa em. Kisojen järjestelyyn voidaan myöntää
myöhemminkin tehdyn hakemuksen perusteella.
Myöntämistään kilpailuista Latu tekee järjestävän yhteisön
kanssa yhteistyösopimuksen. Järjestävän yhteisön nimeämällä
järjestelytoimikunnalla on oikeus määrätä kaikista niistä
toimenpiteistä, mitä näissä säännöissä ei ole sanottu.
4. KILPAILUKELPOISUUS
Avantouinnin MM-kilpailuihin, EM-kilpailuihin ja SM-kilpailuihin
saavat osallistua kaikki kilpailukelpoisuuden omaavat ja
kilpalupamaksun suorittaneet uimarit.
Suomesta avantouinnin MM- ja EM- uinteihin voivat osallistua
ainoastaan kahdessa edellisessä SM-kilpailussa menestyneet ja Ladun
avantouintijaosto ilmoittaa etukäteen kulloinkin eri sarjoista
määrän, joka voi osallistua EM- tai MM-kilpailuihin. Järjestäjä
sopii tapaturma- ja vastuuvakuutuksen ottamisesta erikseen Suomen
Ladun kanssa.
5. SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT
Suomen Latu päättää Suomen mestaruuskilpailujen
järjestämisestä. Latu myöntää kilpailujen järjestämisoikeuden
yhdelle tai useammalle seuralle / yhdistykselle. Latu voi myös itse
toimia järjestäjänä tai osajärjestäjänä.
6. KILPAILULUPA- ja OSANOTTOMAKSU
Suomen Latu tekee yhteistyösopimuksen järjestäjän kanssa, jossa
sovitaan molempien velvoitteista. Osanottomaksun suuruuden
kalenterivuosittain päättää avantouintijaosto. Suomen Ladun
osuudesta päättää vuosittain Ladun hallitus.
7. KILPAILUKUTSUT
Kilpailukutsu Suomen mestaruuskilpailuihin, EM- ja MM-kilpailuihin
julkaistaan Suomen Ladun Latu ja Polku- lehdessä. Latu lähettää
kutsun myös kaikille Ladun tiedossa oleville
avantouintipaikkakunnille.
Kilpailukutsussa on mainittava kilpailun luonne, kilpailupaikka,
päivämäärä ja kilpailujen alkamisajat, lajiohjelma, uidaanko
alku- ja loppukilpailut vai suoraan loppukilpailuina, miten, kenelle
ja milloin viimeistään on ilmoittauduttava, mahdollinen
osanottomaksun suuruus sekä mihin ja milloin viimeistään se on
maksettava. Maksetuista osanottajamaksuista kilpailijoilla on oltava
todistus mukanaan. Lisäksi on mainittava, kuka tai ketkä antavat
tarvittaessa lähempiä tietoja kilpailusta.
8. KILPAILUALUE
Kilpailun johtajan ja järjestelytoimikunnan on yhdessä
avantouintijaoston nimeämän henkilön kanssa tarkistettava
kilpailualue ennen kilpailupäivää.
Kilpailualueen tulee olla turvallinen, jään riittävän kestävä
sekä yleisöä, kilpailijoita että järjestäjää varten.
Avantouintialtaan pituus tulee olla kilpailijan lähdössä kiinni
pitämästä kahvasta maalin päätyseinään 25 m. Avantoaltaan
pituus on tarkastettava virallisesti. Uintisyvyyden koko
avantoallasalueella on oltava vähintään 90 cm.
Mikäli mahdollista, alueelle on rakennettava katsomorakennelmat,
joiden on oltava turvallisella paikalla.
On myös tarkistettava ratanumerointi, lähtötelineet, käännös- ja
maaliintuloseinät, rataköydet, vedenvirtaus, altaan reuna-alueen
turvallisuus, sähköt, kuulutus, lähetyslaite, lähettäjänkoroke,
kilpailijoiden kokoontumispaikka, ajanottajien paikat, kellot sekä
muut tarvittavat tilat.
Avantouintipaikan välittömässä läheisyydessä on oltava
lämmitettävät pukusuojat sekä naisille että miehille.
9. KILPAILUN TURVALLISUUS
Kilpailualueen tulee olla turvallinen. Järjestäjä vastaa, että
onnettomuuksien varalta uintipaikalla on kisojen ajan käytettävissä
sekä pinta- että syväsukeltaja, lääkäri ja sairasauto
henkilökuntineen.
10. KILPAILUN TOIMITSIJAT
Kilpailussa tarvitaan vähintään seuraavat toimitsijat: kilpailun
johtaja, ratatuomareita, lähettäjä, ajanottajien johtaja,
ajanottajat, kilpailusihteeri, järjestelijöitä, kuuluttaja,
maalituomarit ja lähetit.
10.1 Kilpailun johtaja
Kilpailunjohtajalla on täysi määräys- ja käskyvalta kaikkiin
toimitsijoihin, hän hyväksyy heidät tehtäviinsä ja opastaa heitä
kaikissa kilpailuihin liittyvissä erityispiirteissä ja
määräyksissä.
Mikäli sijoitus kilpailussa ei selviä ajanotolla, määrää
kilpailun johtaja tarvittaessa erän sijoitukset.
Kilpailun johtaja antaa ennen jokaista erää seuraavat merkit
kilpailijoille:
1. vihellyspillillä lyhyt katkosarja vihellyksiä ja kauas kuuluva
komento: kilpailijat riisuvat muun vaatetuksen paitsi uima-asun ja
mahdollisen päähineen.
2. pitkällä vihellyksellä ja komennolla kehotetaan kilpailijoita
laskeutumaan veteen. Kilpailijoiden on viivyttelemättä laskeuduttava
veteen ja otettava lähtöasento. Lähtöasennossa kilpailijan on
otettava kiinni avantoaltaan reunaan kiinnitetystä lähtökaiteesta.
3. kun toimitsijat ja kilpailijat ovat valmiit lähtöön, nostaa
kilpailun johtaja kätensä merkiksi lähettäjälle osoittaen, että
kilpailijat ovat lähettäjän valvonnassa. Kilpailun johtaja pitää
kätensä ojennettuna, kunnes lähtömerkki on annettu.
4. vain kilpailun johtaja voi hylätä kilpailijan, joka rikkoo
sääntöjä. Hylkäys voidaan tehdä, jos kilpailun johtaja itse
huomaa sääntörikkomuksen tai jonka hänelle muu asianomainen
toimitsija ilmoittaa.
10.2. Lähettäjä
1. Lähettäjä vastaa kilpailijoista siitä asti, kun kilpailun
johtaja on antanut hänelle siihen luvan siihen asti, kun asianomainen
erä on päässyt käyntiin sääntöjenmukaisella lähdöllä.
2. Sääntöjenmukainen lähetys tapahtuu seuraavasti: Kilpailijoiden
ollessa lähtöasennossa lähettäjä sanoo kuuluvasti: PAIKOILLANNE
ja sitten antaa lähtömerkillä, joko riittävän voimakkaalla
summerilla tai pistoolilla, lähtöluvan.
3. Lähettäjä ilmoittaa kilpailun johtajalle kilpailijat, jotka
ottivat aavistuslähdön. Aavistuslähtöä ei kutsuta takaisin, vaan
kaikkien ennen lähtömerkkiä lähteneiden uimareiden aikaan
lisätään viisi (5) sekuntia. Mikäli aavistuslähtö on ollut
räikeä, uimari hylätään. Räikeä aavistuslähtö on lähtö,
missä uimari on jo ponnistanut uintiin ja on uimassa ennen
lähtömerkkiä.
10.3. Järjestelijä
1. Järjestelijä kokoaa ennen lähtöä kaikki kilpailijat ja ohjaa
heidät ryhmänä lähtöalueelle. Lumisessa / tuiskuisessa /
kylmässä ilmassa on järjestelijöitä ja kilpailijoita varten
oltava vähintään telttasuoja.
10.4. Käännöstarkastaja
1. Mikäli uidaan pitempi kuin 25 m:n matka, on käännöspäässä
oltava käännöstarkastaja,
Joka valvoo, että kilpailija käy koskettamassa jollakin vartalon
osallaan käännösseinää.
10.5. Ratatuomarit
1. Ratatuomarit toimivat kumpikin omalla puolellaan avantoa.
2. Ratatuomarit valvovat, että avantouinnin sääntöjä noudatetaan
ja että jokainen kilpailija pääsee lähdöstä maaliin
turvallisesti.
3. Ratatuomarit ilmoittavat sääntörikkomuksista kilpailun
johtajalle ja mikäli jokin onnettomuus näyttää kohtaavan jotakin
kilpailijaa, pinta- ja syväpelastajalle, jolloin he lähtevät
estämään onnettomuutta.
10.6. Ajanottajien johtaja
1. Ajanottajien johtaja määrää ajanottajille radat, joista he ovat
vastuussa.
2. Ajanottajien johtaja nimeää kaksi ajanottajaa, jotka tarvittaessa
korvaavat ajanottajan, jonka kello ei lähde käyntiin tai pysähtyy
kilpailun aikana tai joka jostakin muusta syystä ei pysty ottamaan
aikaa. Jos käytetään kolmea digitaalikelloa, loppuaika ja sijoitus
määräytyy ajan perusteella.
3. Ajanottajien johtaja ilmoittaa kädennostolla kilpailun johtajalle,
että ajanottajat ovat valmiita ottamaan aikaa seuraavan erän
kilpailijoille.
10.7. Ajanottajat
1. Ajanottajien kellot tulee olla tarkistettuja ja
järjestelytoimikunnan hyväksymiä.
2. Ajanottajat ottavat kilpailijoille ajan heille määrätyllä
radalla.
3. Ajanottajat käynnistävät kellonsa lähtömerkistä ja
pysäyttävät ne, kun kilpailija heidän radallansa koskettaa
maalipäätyä.
4. Ajanottajat merkitsevät välittömästi ottamansa ajan kortille ja
nollaavat kellonsa vasta ajanottajien johtajan antaessa siihen luvan.
5. Kilpailun johtaja voi sopia myös siten, että radan keskimmäisen
ajan saanut ajanottaja käy näyttämässä ajan tulospalveluun
mikäli tulospalvelukoppi on ajanottajien välittömässä
läheisyydessä.
10.8. Maalituomareiden johtaja
1. Maalituomarien johtaja määrää tavan, jolla maalituomarit
toimivat.
10.9. Maalituomarit
1. Maalituomarit sijoittuvat maalilinjalle siten, että he näkevät
esteettömästi maalilinjan.
2. Maalituomarit kirjaavat kilpailijoiden maaliintulojärjestyksen.
3. Mikäli käytetään puoliautomaattista ajanottoa, ajanotto
määrää kilpailijoiden sijoitukset
4. Mikäli taas käytetään kolmea digitaalista kelloa, eri ratojen
keskimmäinen aika määrää kilpailijoiden sijoituksen.
10.10 Sihteeristö
1. Kilpailusihteeri on vastuussa ajanottolaitteen tulostuksen antamien
aikojen ja sijoitusten tai kilpailun johtajalta saatujen aikojen ja
sijoitusten tarkistamisesta. Kilpailusihteerin tulee huolehtia, että
kilpailun johtaja allekirjoittaa tulokset.
2. Kilpailusihteeri huolehtii, että tulokset lähetetään Suomen
Ladulle viimeistään seitsemän vuorokauden kuluessa.
Kilpailusihteeri huolehtii myös, että kilpailutulokset menevät
Suomen Ladun kotisivuille.
3. Sihteeristö kirjaa peruutukset, kirjoittaa viralliset tulokset ja
huolehtii tarvittaessa pistetilanteen seuraamisen.
11. AJANOTTO
Mikäli ajanotto tapahtuu käsikelloilla ja käytössä on kolme
ajanottajaa, heidän ottamansa keskimmäinen aika on kilpailijan
virallinen aika. Jos kaksi kelloa näyttää samaa aikaa, on niiden
näyttämä aika virallinen aika.
Mikäli käytetään puoliautomaattista ajanottoa, riittää rataa
kohti kaksi ajanottajaa. Puoliautomaattisen ajanoton aika on
virallinen aika.
Ajat merkitään, mikäli mahdollista, sadasosa sekunnin tarkkuudella.
Mikäli aika otetaan vain kahdella kellolla, on huonompi aika
virallinen. Jos aika poikkeustapauksessa on saatu vain yhdellä
kellolla, on kellon osoittama aika virallinen.
Jos aika otetaan vain yhdellä tai kahdella kellolla, maalituomarien
ilmoittama maaliin saapumisjärjestys on virallinen. Jos ajanottajien
ajat ja maalituomarien ratkaisut ovat ristiriidassa keskenään,
maalituomarien ratkaisu jää voimaan. Tällöin ristiriitaisessa
tilanteessa olevien kilpailijoiden ajat lasketaan yhteen ja summa
jaetaan kellojen määrällä. Näin saatuaika on em. kilpailijoiden
aika.
Eri erässä saman ajan uineet kilpailijat saavuttavat saman
sijoituksen.
Ajanottojärjestelminä voi olla; automaatti, puoliautomaatti, kolme
kelloa/rata tai minimissään 2 kelloa/rata.
12.RATAJÄRJESTYS JA ERÄJAKO
Kilpailijat uivat omassa erässään. Saman yhdistyksen samanikäiset
kilpailijat voivat uida samassa erässä.
Loppukilpailussa, alkukilpailujen perusteella nopein kilpailija ui
keskimmäisellä radalla, toiseksi nopein hänen vasemmalla
puolellaan, kolmanneksi nopein nopeimman oikealla puolella,
neljänneksi nopein toiseksi nopeimman vasemmalla puolella,
viidenneksi nopein ui kolmanneksi nopeimman oikealla puolella jne.
Loppukilpailussa uidaan vain yksi erä jokaisessa ikäryhmässä.
Alkukilpailuissa saman ajan uineiden keskinäinen järjestys
loppukilpailuun arvotaan. Mikäli loppukilpailun viimeisen sijan
saavuttaneita kilpailijoita on enemmän kuin yksi, uidaan näiden
kilpailijoiden kesken uusintakilpailu ja siinä parhaiten menestyneet
pääsevät loppukilpailuun.
Mikäli uusintakilpailussa uidaan sama aika, loppukilpailuun
pääsevät kilpailijat arvotaan kilpailun johtajan toimesta.
Arvontatilaisuudessa ovat arvonnassa mukana olevat kilpailijat
läsnä.
13. LÄHTÖ
Kilpailun johtaja antaa ennen jokaista erää seuraavat merkit
kilpailijoille:
1. vihellyspillillä lyhyt katkosarja vihellyksiä sekä kuuluva
komento; kilpailijat riisuvat muun vaatetuksen paitsi uima-asun.
2. pitkällä vihellyksellä ja komennolla kehoitetaan kilpailijoita
laskeutumaan veteen. Kilpailijoiden on viivyttelemättä laskeuduttava
veteen ja otettava lähtöasento. Lähtöasennossa kilpailijan on
otettava kiinni avantoaltaan reunaan kiinnitetystä käsipidikkeestä.
3. kun toimitsijat ja kilpailijat ovat valmiit lähtöön, nostaa
kilpailun johtaja kätensä merkiksi lähettäjälle osoittaen, että
kilpailijat ovat lähettäjän valvonnassa. Kilpailun johtaja pitää
kätensä ojennettuna, kunnes lähtömerkki on annettu.
4. Lähettäjä vastaa kilpailijoista siitä asti, kun kilpailun
johtaja on antanut hänelle siihen luvan siihen asti, kun asianomainen
erä on päässyt käyntiin sääntöjenmukaisella lähdöllä.
5. Sääntöjenmukainen lähetys tapahtuu seuraavasti: Kilpailijoiden
ollessa lähtöasennossa lähettäjä sanoo kuuluvasti: PAIKOILLANNE
ja sitten antaa lähtömerkillä, joko kuuluvalla summerilla tai
pistoolilla, lähtöluvan.
6. Lähtöpaikan tulee olla sellainen, että kilpailija pystyy
laskeutumaan veteen ja lähtöpäädyssä on kädensija, johon uimarin
tulee tarttua asettuessaan lähtöasentoon. Uimarin on pidettävä
kiinni lähtöpäädyssä olevasta kädensijasta kunnes lähtömerkki
on annettu.
14. UINTITYYLI
Avantouinnissa voidaan käyttää rintauintia seuraavin säännöin:
1. Kilpailija ei saa koko uintisuorituksen aikana painaa päätään
veden pinnan alle, muuten hänet hylätään.
2. Rintauinnissa käsivedon tulee tapahtua molemmilla käsillä yhtä
aikaa ja vain pieniä epäpuhtauksia virallisen rintauintityylin
käsivetoon sallitaan.
3. Rintauinnin potkun tulee tapahtua molemmilla jaloilla yhtä aikaa.
Pieniä epäpuhtauksia sallitaan, mutta jatkuvat vapaauinnin tai/ja
perhosuinnin potkut ovat kiellettyjä.
4. Mikäli uidaan pitempi kuin 25 m:n matka, on kilpailijan koskettava
käännösseinää yhdellä tai kahdella kädellä. Käännöksessä
kilpailija ei saa painua veden pinnan alle.
5. Viestiuinnissa käytetään rintauintia edellä olevin säännöin.
Viestiuinnissa edellisen kilpailijan on koskettava päätyä yhdellä
tai kahdella kädellä ennen kuin seuraavan kilpailijan käsi saa
irrota lähtöpäädyn käsirivasta. Mikäli käsi irtoaa aikaisemmin,
joukkueen viestiuinti hylätään. Rikkeen ollessa vähäinen
lisätään 5 sekuntia aikaan.
15. KILPAILUPUKU
Kilpailupuvun täytyy olla moraalisesti hyväksyttävä ja
asianomaiseen lajiin soveltuva. Sen täytyy olla läpinäkymätön.
Kaikenlaiset kellumista ja uintinopeutta lisäävät välineet sekä
kylmyyttä eristävä vaatetus on kielletty. Päähineen käyttö on
sallittu.
Kilpailun johtajalla on oikeus sulkea kilpailuista kilpailija, jonka
puku on sääntöjen vastainen.
16. PROTESTIT
Protestit ovat mahdollisia seuraavista syistä; jos järjestäjä ei
ota huomioon kilpailuja koskevia sääntöjä tai olosuhteet
vaarantavat kilpailut ja/tai kilpailijat sekä kilpailun johtajan
päätöksiä vastaan. Protestia ei kuitenkaan voi tehdä tosiasioita
vastaan eikä koulutetun toimitsijan tekemiä ratkaisuja vastaan jotka
koskevat sijoituksia tai hylkäämisiä.
Protestit toimitetaan kilpailun johtajalle kirjallisesti.
Protestimaksu on kaksi kertaa osallistumismaksu. Protesti täytyy
tehdä 30 minuutin kuluessa asianomaisesta erästä, jolloin myös
protestimaksu on maksettava.
Jos protestin syy havaitaan ennen kilpailu, on protesti tehtävä
ennen kuin lähtö tapahtuu. Protestin ratkaisee kilpailun johtaja:
Jos hän hylkää protestin, on hänen perusteltava päätös.
Tällöin protestimaksu jää järjestävälle yhteisölle.
Mikäli protesti menee läpi, palautetaan protestimaksu protestin
tekijälle.
17. KILPAILUMÄÄRÄYKSIÄ
Kilpailijan, joka ainoana osanottajana ui yksinään, on suoritettava
koko kilpailumatka loppuun, voidakseen tulla julistetuksi voittajaksi.
Kilpailijan on pysyttävä koko uintimatka omalla radallaan.
Rataköydestä vetäminen on kielletty.
Uimari ei saa käyttää sellaisia apuvälineitä, jotka voivat
lisätä hänen nopeuttaan, kellumiskykyään tai kestävyyttään.
Viestijoukkueessa on oltava neljä uimaria. Viestijoukkueen uimarit on
nimettävä ennen uintia. Jokainen viestijoukkueen uimari saa uida
vain yhden osuuden. Joukkueen on uitavailmoitetussa järjestyksessä.
Uimari voi uida vain yhdessä viestijoukkueessa. Jos kilpailijan
suoritus hylätään, on hylkääminen merkittävä viralliseen
tulosluetteloon, mutta kilpailijan aikaa tai sijoitusta ei saa
merkitä.
Jos uimari peruuttaa jo maksamansa osanoton, on järjestäjillä
oikeus määrätä menettelytapa.
18. SUOMEN MESTARUUS-, EUROOPAN MESTARUUS- JA MAAILMAN
MESTARUUSKILPAILUISSA UITAVAT LAJIT, MATKAT JA SARJAT
Suomen mestaruus-, Euroopan mestaruus- ja Maailman
mestaruuskilpailuissa uidaan seuraavat lajit, matkat ja sarjat.
Henkilökohtaisena avantouintimatkana SM-kilpailussa on aina 25 m:n
uinti. EM- ja MM-kilpailuissa voi 25 m:n uinnin lisäksi olla 50 m:n
uinti.
Kisoissa noudatetaan seuraavaa sarjajakoa henkilökohtaisissa
lajeissa:
| Naisten sarja: |
Miesten sarja: |
syntymävuosi |
| A-sarja alle 20 v |
A-sarja alle 20 v |
1986 ja myöh. |
| B-sarja 20 - 29 v |
B-sarja 20 - 29 v |
1985-1976 |
| C-sarja 30 - 39 v |
C-sarja 30 - 39 v |
1975-1966 |
| D-sarja 40 - 49 v |
D-sarja 40 - 49 v |
1965-1956 |
| E-sarja 50 - 59 v |
E-sarja 50 - 59 v |
1955-1946 |
| F-sarja 60 v ja yli |
F-sarja 60 v ja yli |
1945 ja aikais. |
|
|
|
Osanotto-oikeus sarjaan määräytyy aina
kalenterivuoden mukaan. Siten kilpailija osallistuu esim. D-sarjaan 10
vuoden ajan sen kalenterivuoden alusta, jona hän täyttää
40-vuotta.
Viesteissä uidaan seuraavat viestit:
Sekajoukkue (edustettuna molemmat sukupuolet) 4x25 m uinti. Sarja
määräytyy joukkueen jäsenten yhteenlasketun iän perusteella:
Alle 150 vuotta
150-200 vuotta
yli 200 vuotta.
|