HYVÄKSYTTY: Kaupunginvaltuusto 4.9.1995 § 106, voimaantulo 13.10.1995
MUUTETTU: Kaupunginvaltuusto 18.12.2000 § 168, voimaantulo 1.1.2001
MUUTETTU: Kaupunginvaltuusto 20.3.2006 § 27, voimaantulo 1.6.2006
MUUTETTU: Kaupunginvaltuusto 11.10.2010 § 88, 3. luku 10 §, voimaantulo 1.11.2010

1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Puheenjohtajiston toimikausi ja varapuheenjohtajien määrä
2 § Pöytäkirjanpitäjä
3 § Valtuustoryhmän muodostaminen
4 § Muutokset ryhmän kokoonpanossa
5 § Kokoustilat
6 § Istumajärjestys

2. luku VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS

7 § Valtuustoaloite
8 § Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys
9 § Kyselytunti

3. luku VALTUUSTON KOKOUKSET

10 § Kokouskutsu ja esityslista
11 § Varavaltuutetun kutsuminen
12 § Kaupunginhallituksen jäsenten ja viranhaltijoiden läsnäolo valtuuston kokouksessa
13 § Tilapäinen puheenjohtaja
14 § Nimenhuuto ja päätösvaltaisuuden toteaminen
15 § Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut
16 § Käsittelyjärjestys
17 § Puheenvuorot
18 § Puheenvuorojen käyttäminen
19 § Käsittelyn keskeyttäminen
20 § Ehdotukset
21 § Äänestystapa ja äänestysjärjestys
22 § Toivomusponsi

4. luku VAALIT

A. Enemmistövaalit

23 § Vaaliavustajat
24 § Äänestyslippu
25 § Äänestysjärjestys

B. Suhteelliset vaalit

26 § Vaalilautakunta
27 § Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto
28 § Ehdokaslistojen sisältä
29 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen
30 § Ehdokaslistojen yhdistelmä
31 § Vaalitoimitus
32 § Vaalin tuloksen toteaminen

5. luku PÖYTÄKIRJA

33 § Pöytäkirjan sisältö
34 § Pöytäkirjan tarkastaminen

1. luku

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Puheenjohtajiston toimikausi ja varapuheenjohtajien määrä

Valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessa kaupunginvaltuusto päättää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikauden ja varapuheenjohtajien määrän.

2 §

Pöytäkirjanpitäjä

Valtuuston ja tilapäisen valiokunnan kokouksessa toimii sihteerinä valtuuston määräämä keskusviraston viranhaltija.

3 §

Valtuustoryhmän muodostaminen

Valtuutetut ja varavaltuutetut voivat valtuustotyöskentelyään varten muodostaa valtuustoryhmiä.

Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä, puheenjohtajasta ja muista tarvittavista toimihenkilöistä on annettava valtuuston puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmän jäsenten allekirjoitettava.

Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu.

4 §

Muutokset ryhmän kokoonpanossa

Valtuustoryhmästä eroamisesta tai siihen liittymisestä on valtuutetun ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen tulee liittää asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.

Mikäli valtuutetut on erotettu valtuustoryhmästä, tulee ryhmän ilmoittaa tästä kirjallisesti valtuustolle.

5 §

Kokoustilat

Kaupunginvaltuuston sihteeri osoittaa valtuustoryhmien kokouksia varten niiden tarvitsemat kokoustilat.

6 §

Istumajärjestys

Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan osoituksen mukaan. Ryhmän sisäisen istumajärjestyksen määrää valtuustoryhmä.

2. luku

VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS

7 §

Valtuustoaloite

Valtuuston kokouksessa on valtuustoryhmällä tai valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa koskevissa asioissa. Valtuustoaloitteen käsittelee kaupunginhallitus, mikäli sen käsitteleminen ei kuulu kaupungin muulle toimielimelle. (Kv 18.12.2000)

Kaupunginhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä annettava valtuustolle luettelo edellisenä vuonna tehdyistä valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Selvityksen yhteydessä on valtuustolle myös toimitettava luettelo keskeneräisistä valtuustoaloitteista.

8 §

Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys

Vähintään viisi valtuutettua voi tehdä kaupunginhallitukselle kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Kysymys on toimitettava kirjallisena keskusviraston kirjaamoon.

Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään viiden viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä tai ilmoitettava silloin syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa. Kysymykseen annettu vastaus merkitään tiedoksi.

Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muusta päätöksestä ei kysymyksen johdosta saa tehdä.

9 §

Kyselytunti (Kv 18.12.2000)

Valtuutettu voi esittää kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kaupunginjohtajan tai asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan vastattavaksi kaupungin hallintoa, taloutta tai toimintaa koskevan kyselyn.

Kysely, joka ei saa sisältää perusteluja eikä arvostelevaa lausumaa, on toimitettava lyhyessä, kirjallisessa muodossa keskusviraston kirjaamoon viimeistään kolme viikkoa ennen kyselytuntia. Samalla kyselytunnilla saa valtuutettu esittää enintään kaksi kyselyä.

Kyselyjen käsittelemistä varten pidetään tarvittaessa kyselytunteja. Kyselytunti sijoitetaan valtuuston kokouksen loppuun.

Kyselyyn on vastattava seuraavalla kyselytunnilla tai ilmoitettava syy, miksi siihen ei vastata. Vastauksen on oltava lyhyt. Kyselyn esittänyt valtuutettu saa vastauksen johdosta esittää enintään kaksi lisäkysymystä. Lisäkysymyksiin annettujen vastausten jälkeen muut valtuutetut saavat tehdä kukin enintään yhden lyhyen jatkokysymyksen. Muuta keskustelua asiasta ei sallita.

Kyselytunnista ilmoitetaan valtuutetuille kokouskutsun yhteydessä. Heille lähetetään jäljennös kyselytunnilla esitettävästä kyselystä ja siihen annettavasta vastauksesta. Kyselyt esitetään saapumisjärjestyksessä.

3. luku

VALTUUSTON KOKOUKSET

10 §

Kokouskutsu ja esityslista (Kv 18.12.2000)

Valtuuston käsiteltäviksi tulevista asioista laaditaan kutakin kokousta varten esityslista. Esityslistan tulee sisältää selostus asioista tarpeellisine liitteineen sekä kaupunginhallituksen ja valtuuston mahdollisesti asettaman tilapäisen valiokunnan ehdotukset valtuuston päätöksiksi.

Kokouskutsu ja esityslista liitteineen on, elleivät erityiset syyt ole esteenä, toimitettava valtuutetuille ja niille, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus, vähintään neljä päivää ennen valtuuston kokousta.

Esityslista liitteineen on edellä 2 momentissa mainitussa ajassa lähetettävä lisäksi valtuustoryhmille.

Kokouskutsu ja esityslista voidaan toimittaa myös sähköisesti, mikäli kaupunginhallitus on niin päättänyt. (Kv 11.10.2010 § 88)

11 §

Varavaltuutetun kutsuminen (Kv 18.12.2000)

Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston sihteerille tai hänen määräämälleen keskusviraston viranhaltijalle, joka kutsuu valtuutetun sijaan kuntalain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun varavaltuutetun.

12 §

Kaupunginhallituksen jäsenten ja viranhaltijoiden läsnäolo valtuuston kokouksessa

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. (Kv 18.12.2000)

Kaupunginhallituksen niillä jäsenillä, jotka eivät ole valtuutettuja, on läsnäolo-oikeus.

Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu.

Erityisestä syystä valtuuston puheenjohtaja voi antaa puheoikeuden myös muulle kokoukseen kutsutulle kaupungin viranhaltijalle.

13 §

Tilapäinen puheenjohtaja

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa kokouksesta tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan tilapäinen puheenjohtaja.

14 §

Nimenhuuto ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Kokouksen alussa puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut. Tämän jälkeen toimitetaan nimenhuuto ja todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

15 §

Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut

Valtuutettu, joka ei ole saapuvilla nimenhuudossa, merkitään pöytäkirjaan poissa olevaksi. Jos hän saapuu kokoukseen myöhemmin, on hänen ilmoittauduttava puheenjohtajalle. Pöytäkirjaan merkitään, minkä asian käsittelyn aikana hän on kokoukseen saapunut. Vastaavasti menetellään silloin, kun valtuutettu poistuu kesken kokouksen.

Läsnäoleviksi katsotaan ne valtuutetut, jotka pöytäkirjan mukaan ovat saapuneet kokoukseen eivätkö ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita valtuusto muuten ei ole todennut poissa oleviksi.

Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se on tarpeen läsnä olevien toteamiseksi.

16 §

Käsittelyjärjestys

Asiat esittelee valtuustolle puheenjohtaja määräämässään järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä.

Käsittelyn pohjana on kaupunginhallituksen ehdotus tai, milloin tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, sen ehdotus.

Jos kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta.

17 §

Puheenvuorot

Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö.

Jos puheenvuoroa pyydetään yhtä aikaa sekä kirjallisesti että muulla tavalla, on kirjallisesti puheenvuoroa pyytäneellä etusija. Jos useat pyytävät yhtä aikaa puheenvuoroa, määrää puheenjohtaja, missä järjestyksessä kukin heistä sen saa.

Puheenvuorojärjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle tai apulaiskaupunginjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita. (Kv 18.12.2000)

Jos valtuutettu tahtoo vastata puheenvuoroon ja on hän tätä pyytänyt joko tuon puheenvuoron aikana tai heti sen päätyttyä, voi puheenjohtaja oikeuttaa hänet käyttämään enintään kaksi minuuttia kestävän puheenvuoron ennen aikaisemmin pyydettyjä puheenvuoroja.

Erityisissä tapauksissa puheenjohtaja voi, poiketen siitä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, antaa asian käsittelyn alussa yhden puheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä.

18 §

Puheenvuorojen käyttäminen

Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan seisten tai puheenjohtajan määrättyä puhujakorokkeelta. Kolme minuuttia ylittävät puheenvuorot on pidettävä puhujakorokkeelta.

Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän poikkeaa siitä, on puheenjohtajan kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan.

19 §

Käsittelyn keskeyttäminen

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian sisällöllisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta, ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely.

Asia, joka esitellään ensimmäisen kerran valtuustolle, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään 18 valtuutettua sitä pyytää. Muussa tapauksessa päätetään asian pöydälle panemisesta yksinkertaisella äänten enemmistöllä. (Kv 20.3.2006)

20 §

Ehdotukset

Keskustelun kuluessa tehty muu kuin pöydälle panemista, asian palauttamista tai hylkäämistä koskeva ehdotus on annettava kirjallisena. (Kv 18.12.2000)

Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena, samoin kuin ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi.

Käsittelyn pohjana oleva ehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu.

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi ja toteaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset.

21 §

Äänestystapa ja äänestysjärjestys

Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella.

Milloin useita ehdotuksia on otettava äänestykseen, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestystavan ja äänestysjärjestyksen.

22 §

Toivomusponsi

Tehtyään käsiteltävänään olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä ponnen, jonka käsittelee kaupunginhallitus, mikäli ponnessa tarkoitetun asian ratkaiseminen ei kuulu jonkin lauta- tai johtokunnan toimivaltaan. Ponsi ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä.

4. luku

VAALIT

A. Enemmistövaalit

23 §

Vaaliavustajat

Milloin enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, on valtuuston puheenjohtajan kutsuttava vähintään kaksi valtuutettua avustamaan vaalitoimituksessa.

24 §

Äänestyslippu

Vaalissa käytettävän äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisällys ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiaankuulumattomia nimikirjoituksia ja merkintöjä.

25 §

Äänestysjärjestys

Äänestysliput pudotetaan uurnaan nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä.

B. Suhteelliset vaalit

26 §

Vaalilautakunta

Valtuusto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan, johon kuuluu viisi varsinaista ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä.

Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Vaalilautakunnan sihteerinä toimii valtuuston sihteeri. Lautakunta voi kutsua avukseen asiantuntijoita.

27 §

Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto

Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle ja milloin vaalitoimituksen nimenhuuto alkaa.

28 §

Ehdokaslistojen sisältö

Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä.

Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittajista toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 29 §:ssä tarkoitetut oikaisut.

29 §

Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen

Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa listat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa.

30 §

Ehdokaslistojen yhdistelmä

Sitten, kun edellä 29 §:ssä tarkoitetut oikaisut on tehty, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, jossa jokainen ehdokaslista merkitään järjestysnumerolla.

Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava nähtäville valtuuston kokoushuoneeseen. Vaalin nimenhuutoa ei saa pitää ennen kuin vähintään neljännestunti on kulunut nähtäville panemisesta.

31 §

Vaalitoimitus

Kunkin valtuutetut on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä pudotettava uurnaan äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron.

32 §

Vaalin tuloksen toteaminen

Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden ja laskee vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin vaalilain säännöksiä. (Kv 18.12.2000)

Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle.

5. luku

PÖYTÄKIRJA

33 §

Pöytäkirjan sisältö

Valtuuston pöytäkirjaan on merkittävä

Milloin äänestys on toimitettu nimenhuudolla, on äänestysluettelo liitettävä pöytäkirjaan.

34 §

Pöytäkirjan tarkastaminen

Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole päättänyt, että pöytäkirja tarkastetaan muulla tavalla.

---------

Johtosäännöt