|
Oulu-seura ry on pystyttänyt eri puolille kaupunkia yli 30
muistolaattaa tai muistomerkkiä kertomaan eri aloilla ansioituneista
menneiden polvien oululaisista tai merkittävistä historiallisista
tapahtumista. Kotitalonsa seinään on muistolaatan saanut
toistakymmentä kirjailijaa, joihin voi tutustua oheisen
kirjailijakävelyreitin kulkien.
Reitin varrella on muistolaattojen ohella kaksi
kirjailijamuistomerkkiä, Ainolan puistossa oleva "Merikosken muusat" (V.
A. Koskenniemen muistomerkki) ja Tuirassa,
kanavan varrella sijaitseva "Tuirasta Ruijan rannoille" (Samuli
Paulaharjun muistomerkki), joka on kirjailijakierroksen lähtöpaikkana.
Oulun kaupunki, kartastopalvelut 2005
Tästä näet
kartan suurempana.
1.
Samuli Paulaharjun muistomerkki
(Tuira, rantatöyräs Koskitien ja Tervaporvarin
siltojen risteyksessä)
Kurikassa syntynyt, mutta Oulussa opettajana elämäntyönsä tehnyt
Samuli Paulaharju (1875-1944) oli paitsi merkittävä kansanperinteen tallentaja,
myös professori ja kirjailija, joka monien kansatieteellisten
teostensa ohella kirjoitti yhden romaanin ja lastenkirjan sekä satoja
lehtikirjoituksia. Taiteilija Ari Kochin suunnittelema Paulaharjun
muistomerkki, ”Tuirasta Ruijan rannoille”, paljastettiin Oulun Päivien
yhteydessä 2.9.1995. Kansanperinteen keräystyötä ja Lapin maisemaa
kuvaava 3,5 metrin korkuinen pronssiveistos on pystytetty Merikosken
rantatöyräälle, lähelle Paulaharjun työpaikkaa Oulun
kuuromykkäinkoulua, jossa hän toimi veistonopettajana.
2.
V. A. Koskenniemen muistomerkki (Ainolan puisto, Ainolan sillan korva)
Oululaissyntyinen ja Oulussa koulunsa käynyt akateemikko, kirjailija V. A.
Koskenniemi (1885-1962) oli Merikosken ja valkean kaupungin runoilija, joka kuvasi
kotikaupunkiaan paitsi runoissaan myös muistelmateoksessaan Onnen
antimet (1935) ja ainoassa romaanissaan Konsuli Brennerin
jälkikesä (1916). Koskenniemen muistomerkkihankkeen takana oli laaja
kansalaisvaltuuskunta, jonka toiminnassa aloitteentekijänä 1960-luvun
puolivälissä oli oululainen kotiseutuväki. Muistomerkin
toteuttamiseksi toukokuussa 1981 julistetun kutsukilpailun voitti
kuvanveistäjä Terho Sakki. Mustaan graniittiin veistetty "Merikosken
muusat" paljastettiin Ainolan puistossa V. A. Koskenniemen syntymän
100-vuotisjuhlavuonna 1985.
3. Sara Wacklinin muistolaatta (Franzénin talo, Kajaaninkatu 10)
Tyttöjen koulutuksen uranuurtajan, kirjailija Sara Wacklinin
(1790-1846) viimeinen koulutalo
Oulussa sijaitsi vuosina 1830-1834 Kajaaninkatu 10:ssä.
Kulttuurihistoriallis-kaunokirjallisen teoksensa Satanen muistelmia
Pohjanmaalta Wacklin julkaisi Tukholmassa vuosina 1844-1845. Sara
Wacklinin muistolaatta paljastettiin koulurakennuksen, Franzénin talon
seinässä Oulun päivänä 1971.
4.
Samuli Kustaa Bergh-Kallion muistolaatta (Franzénin talo, Kajaaninkatu 10)
Yksi Suomen 1800-luvun merkittävimmistä lyyrikoista, Samuli Kustaa Bergh
(1803-1852),
runoilija Kallio, jätti jälkeensä vain seitsemän runoa, joista osa on
jäänyt elämään myös lauluiksi sävellettyinä. Vanhemman polven
lukijoille ovat koulujen lukemistojen kautta tutuiksi tulleet etenkin
”Oma maa”, ”Sirkka” ja ”Soijin”. Berghin koti oli Franzénin talon
tontilla sijainneessa rakennuksessa. Oulun päivänä 1978 paljastettu
muistolaatta on sijoitettu Sara Wacklinin laatan viereen.
5. Aleksis Kiven Nummisuutarien kantaesityksen 125-vuotismuistolaatta, Kaupungintalo (Kirkkokatu 2a)
Kaupungintalon sisääntuloportaikon ulkoseinässä joulukuussa 2000
paljastettu laatta muistuttaa merkittävästä teatterihistoriallisesta
tapahtumasta: Oulussa nähtiin 24.9.1875 Aleksis Kiven (1834-1872) Nummisuutarit
Kaarlo Bergbomin johtaman suomalaisen teatterin kantaesityksenä.
Esityspaikkana oli aiemmin Westerlundin salonkina tunnettu silloinen
Seurahuone, jonka paikalla on nykyään Oulun kaupungintalo.
6.
Kaarlo Kramsun muistolaatta (Aleksinkulma, Hallituskatu 6)
Isänmaallisista balladeistaan ja synkänsävyisistä tunnelmarunoistaan
tunnettu Kaarlo Kramsu (1855-1895) julkaisi esikoiskokoelmansa Runoelmia v.
1878. Oulu-seura kiinnitti v. 1998 muistolaatan paikalle, jossa
sijaitsi teoksen painanut Oulun kirjapaino-osakeyhtiön kirjapaino.
7.
Erkki Kivijärven muistolaatta (Hallituskatu 2)
Oulun tervaporvarikauden kuvaaja, toimittaja, kriitikko ja kirjailija Erkki
Kivijärvi (1882-1942), pakinoitsija Bagheera ja Leikari, julkaisi seitsemän
romaania, runoja, novelleja ja näytelmiä sekä tapa- ja tyylioppaita.
Hänet tunnetaan erityisesti romaaneistaan Tervaporvari (1933)
ja Tervaporvarien pojat ja tyttäret (1934). Muistolaatta on
pystytetty v. 1984 Hallituskatu 2:een, jossa hän asui vuosina
1897-1901.
8.
Zacharias Topeliuksen muistolaatta (Toppeliuksen talo,
Torikatu 16)
Kirjailija, lehtimies, historian professori ja valtioneuvos Zacharias
Topelius (1818-1898) muistetaan paitsi satusetänä, myös lukuisten historiallisten
romaanien kirjoittajana sekä Suomen maan ja maiseman kuvaajana.
Ollessaan Oulun triviaalikoulun oppilaana vuosina 1829-1832 hän asui
Torikatu 16:ssa olevassa rakennuksessa setänsä, runoilija-kaupunginlääkäri Gustaf Toppeliuksen luona. Zacharias
Topeliuksen kuoleman 100-vuotismuistopäivänä 12.3.1998 paljastettiin
hänelle omistettu muistolaatta Toppeliuksen talon julkisivussa.
9.
Aaro Hellaakosken muistolaatta (Kaarlenholvi, Kauppurienkatu 6)
Oululaissyntyinen Aaro Hellaakoski (1893-1952), kirjailija, tiedemies ja opettaja,
oli 1940- ja 1950-lukujen vaihteen huomattavin suomalaislyyrikko,
jonka useiden vuosikymmenten ajalle jakautuvaan tuotantoon kuuluu
runojen ohella esseitä, novelleja, yksi romaani sekä useita
tieteellisiä tutkimuksia. Hänen nuoruudenkotinsa sijaitsi vuosina
1907-1909 samassa rakennuksessa, jossa aiemmin oli asunut mm. J. L. Runeberg.
Hellaakosken muistolaatan rakennus sai Oulun päivien yhteydessä 1974.
10.
J. L. Runebergin muistolaatta (Kaarlenholvi, Kauppurienkatu 6)
Kansallisrunoilijamme, ”Maamme-laulun” ja Vänrikki Stoolin
tarinoiden kirjoittaja Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) kävi Oulun
triviaalikoulua vuosina 1812-1814. Kouluaikanaan hän asui setänsä,
tullinhoitaja Anton Ludvig Runebergin luona Kaarlenholvina nykyään
tunnetussa talossa Kauppurienkatu 6:ssa. Koulukodin seinään
kiinnitetty muistolaatta paljastettiin Oulun päivänä 1997.
11.
Ilmari Kiannon muistolaatta (Torikatu 39)
Monipuolisen ja laajan tuotannon julkaisseen kirjailija Ilmari Kiannon
(1874-1970)luomiskausi oli harvinaisen pitkä, lähes 60 vuotta. Tuona aikana hän
julkaisi kuudettakymmentä teosta, joista kuuluisimpia ovat Punainen
viiva (1909) ja Ryysyrannan Jooseppi (1924).
Lyseolaisaikansa Oulua hän kuvasi teoksissaan Papin poika
(1928) ja Iki-Kianto muistelee (1954). Yksi Ilmari
Kiannon Oulun koulukodeista oli Heinäpäässä vaunumaakari Lipposen
talossa, jonka seinässä paljastettiin muistolaatta syyskuussa 1970.
12.
V. A. Koskenniemen muistolaatta (Kauppurienkatu 16)
Akateemikko V. A. Koskenniemi (1885-1962) oli itse läsnä, kun Merikoskikerhon
hankkima marmorinen muistolaatta kiinnitettiin keväällä 1961
lapsuudenkodin seinään. Sittemmin rakennus purettiin ja laatta katosi,
mutta sen löydyttyä kiinnitettiin uudelleen nykyisen Kauppurienkatu
16:n seinään. Rapistuneen laatan korvasi Oulu-seuran 19.10.2004
näkyvämmälle paikalle pystyttämä uusi, graniittinen muistolaatta.
13.
Teuvo Pakkalan muistolaatta (Kauppurienkatu 25)
Monien
Oulu-aiheisten romaanien, novellien ja näytelmien kirjoittaja, Vaaran
”pienten eläjien” kuvaaja, kirjailija, lehtimies ja opettaja Teuvo
Pakkala (1862-1925) sai Oulu-seuran muistolaatan ensimmäisenä
oululaiskirjailijana. Laatta paljastettiin Oulun päivänä 1966
Kakaravaaralla, samoissa maisemissa, jossa kirjailija asui viimeisenä
Oulun kautenaan v. 1894.
14.
Paavo Rintalan muistolaatta (Karjakatu 24)
Viipurissa syntynyt Paavo Rintala (1930-1999) muutti Ouluun Karjalan evakkona
talvisodan päätyttyä. Hänen kuudelle eri vuosikymmenelle jakautuvaan
tuotantoonsa mahtuu mm. kymmeniä romaaneja sekä
näytelmiä, kuunnelmia, esseitä ja lehtikirjoituksia. Rintala palasi
kouluvuosiensa kaupunkiin kautta koko tuotantonsa, mutta kiinteimmin
Ouluun liittyvät romaanit Rikas ja köyhä (1955) ja Pojat
(1958). Muistolaatan Paavo Rintala sai 26.5.2001 poikavuosiensa
maisemaan, kotitalonsa Karjakatu 24:n seinään. Laatan tekstissä
mainittu Rintalan asuinaika (1945-1953) on virheellinen, sillä
Raksilaan hän oli muuttanut jo 1941.
|
