|
Oululaisen nahkatyömiehen Matti Hällin ja hänen vaimonsa Matildan
perheeseen syntyi 20. päivänä maaliskuuta 1913 poika, joka ristittiin isänsä mukaan Matiksi. Isä-Hällille avioliitto oli jo toinen
– ensimmäisestä oli syntynyt
kahdeksan lasta. "Merijalin törmän" kupeessa, Oulujoen Tuiran
puoleisella rannalla, asuva perhe sai elantonsa Åströmin
nahkatehtaalta, jossa valmistettiin tarvikkeita Venäjän armeijalle.
Myös Matilda Häll kävi työssä Åströmillä.
Hällin suvun juuret ovat Oulussa. Laivapuuseppänä työskennellyt isoisä sai ajan tavan mukaan
armeijassa sotilasnimen Häll, joka kuitenkin pyöristyi helpommin
lausuttavaksi Hälliksi. Matti Hälli laillistutti nimen vuonna 1940
käytettyään sitä aiemmin kirjailijanimenään. Matilda Hälli kuoli
poikansa ollessa vasta toisella
ikävuodella. Isä ja poika muuttivat
asumaan isän sisaren Anna Hällin luokse Alalaanilaan, aivan
Merikosken Lassinkallion kohdalle. Lähellä asuivat myös "professori" Arvi Turakka,
muistaja jonka "tiedettiin osaavan ulkoa Oulun arkiston", ja kirjailija
Samuli Paulaharju, joka näytti
lasten silmissä kuokkamieheltä astellessaan kuuromykkäkoulua kohti. Suurin osa Oulun "nurjaksi puoleksi"
kutsutun yhteisön asukkaista oli kuitenkin "tavallista
hiljaista väkeä", tehdastyöläisiä ja eri ammattien harjoittajia,
kiertelijöitä ja tukkilaisia. Hälli onkin kuvannut
lapsuutensa Oulua ”idylliksi,
Teuvo Pakkalan, tervapaltamoiden ja
purjelaivojen” kaupungiksi, jossa oli vielä merkkejä vanhasta
terva-ajasta, vaikka kaupungistuminen teki jo tuloaan:
- - tuossa ajassa on eräänlaista vedenjakajan tuntua: on kuin
entinen virtaisi nopeammin poispäin ja uusi nopeammin vastaan. Äsken
olivat vielä tervaveneet laskeneet Merikoskesta ja pororaidat
taivaltaneet Lapista Ouluun: ei ollut pitkääkään aikaa purjelaivojen
valtakaudesta ja tervaporvarien ajasta. Mutta jo kohosi tehtaita,
pörisi tiellä ensimmäinen kummannäköinen auto ja lensi jo
lentokonekin, ilman että kukaan arvasi mitä siitä vielä piankin
kehittyisi. (Kaleva 16.4.1957.)
Hälli palasi lapsuutensa elämänpiiriin monissa novelleissaan ja
romaaneissaan. Vahvimmin Lassinkallion pienyhteisö on läsnä
teoksissa Jäät lähtevät, Valkea kaupunki,
Lassinkallio ja
Kosken kuuluvissa.

Kirjastonjohtaja Sirkka Sassali ja Matti Hälli Oulun
kaupunginkirjastolla
29.10.1967. Karl Sandmanin kuvakokoelmat. |