Vanha Raahe

Paulaharju teki kotiseutututkimusta Raahessa kesällä 1923 ja 1924. Keruuseen pohjautuva teos ”Vanha Raahe” julkaistiin loppuvuodesta 1925. Se sai hyvän vastaanoton niin Raahessa kuin muuallakin. Paulaharju oli lähtenyt Raaheen hieman vastahakoisesti. Hän epäili kaupungin tuottoisuutta vanhojen asioiden suhteen. Hän kuitenkin innostui asiasta kuunnellessaan haastateltaviaan, joita oli lopulta runsaat 70. Paulaharju haastatteli emäntiä ja isäntiä. Varsin suuren osan kertomuksista hän kuuli merimiehiltä. Haastattelujen lisäksi Paulaharju tarkasteli arkistoja ja museoita.

Teos yhdistelee historiallista tietoa ja kulttuurin kuvausta. Se on elävä, paljon tietoa ja huumoria sisältävä kuvaus kaupungista ja sen tapahtumista. Kirjassa on paljon ruotsinkielestä johdettuja sanoja. Paulaharju huomauttaakin alkusanoissaan, että Raahen murteen käyttö tekstissä ilman lainausmerkkejä on tahallista. Aiheet vaihtelevat asutuksesta elinkeinoihin ja laivoista huvituksiin. Merimiesten jutut tuovat eksoottisten matkakertomusten tavoin terveiset kaukaisista satamista ja oudoista asioista.

"Aavoilla yksinäisillä ulapoilla oli laivakansan matkatovereina useinkin vain merenelukoita. Kuumissa merissä, ”passaatisa” ja ”Västinjan kustollakin”, kulki laivan matkassa delfiini, lohen kokoinen kala, syöden laivanpohjaan tarttunutta, laivaa syövää longhalsia. Miehet taas vuorostaan söivät delfiiniä, pudottivat arinan niskaan ja paiskasivat hyvänmakuisen kalan kokin kattilaan." (s. 297)

Kaupungin tapahtumista ja tavoista myös pienimmät pääsivät kirjaan. Kirjassa kerrotaan yhdessä luvussa poikien leikeistä ja peleistä.

"Kesällä piti muutamien poikakurikkain kerätä talteen suuret joukot varisten ja harakkain munia. Syksyyn mennessä ennätti munakokoelma hyvänlaisesti mädäntyä, ja munat olivat kyllin kypsiä, kun pojat niitä katoilta lennättelivät maalaisten ja muiden ukkojen niskaan ja päin silmiä, kun ne ajoivat kaupunkiin syysmarkkinoille. Milloin he pingoittivat köyden pimeän kadun poikki, niin että kävijät kupsahtivat kumoon, milloin kuraisivat neulalla ja rihmalla torilla haastelevien akkojen hameet toisiinsa, milloin taas riisuivat maalaisukon hevosen valjaista kuormansa viereen, sillä aikaa kuin ukko oli kauppapuodissa asioillaan, milloin tekivät elkeitään juopuneille." (s. 92)

Kirjassa on paljon piirroksia ja valokuvia. Kuva-aiheet ovat pääasiassa maisemia ja rakennuksia.

Katukuva Raahesta. Pitzeninmäki. Valokuva: Samuli Paulaharju.
Pohjois-Pohjanmaan museo, Samuli Paulaharjun kokoelma.

Lisätietoja teoksesta

Teoksen saatavuustiedot

Lähteet:

Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto 2003