|
Kuten
romaaniensa rakenneratkaisuissa myös väitöskirjan suhteen Ylimaula
teki vallitsevista odotuksista poikkeavia valintoja:
Kapina
on ollut Ylimaulalle aina tuottoisa energialähde. Toukokuussa
Tukholmassa Kungliga Tekniska Högskolanissa kiittäen hyväksytyn väitöskirjansa,
Origins of style, aiheenkin Ylimaula valitsi puolipiruuttaan.
Puhdaspiirteisyyttä korostavan "Oulun koulun" kasvattina hän
törmäsi alinomaan siihen miten halveksittu tyylisuunta jugend eli
art nouveau ammattipiireissä oli. /... / Alusta saakka oli selvää,
että haluan tehdä sellaisen väitöskirjan, jota kukaan muu ei
tekisi. Se oli älytön ja uhkarohkea teko, joka vei kuusi vuotta,
sillä käytännössä jouduin tekniikan tohtoriksi selvitäkseni
tenttimään filosofian lisensiaatiksi asti. (Kristiina
Dragon 1992)
Ylimaula
on puheenvuoroissaan monesti ottanut esille kirjailijan ja arkkitehdin
työn suhteen. Kirjoituksessaan "Festina lente -
Alueellinen identiteetti arkkitehtuurissa" (1997) hän
tarkastelee arkkitehtuuria italialaisen kirjailijan Italo Calvinon
ajatusten valossa:
Calvinon nimeämät arvot ovat: keveys, nopeus, täsmällisyys, näkyvyys,
moninaisuus ja johdonmukaisuus. vaikka Calvinon luennot käsittelivät
kirjallisuutta, ne olivat Poetry lectures, hän toivoi, että ne ymmärrettäisiin
käsittämään kaikenlaista runollista viestintää, kirjallista,
musiikillista, kuvallista jne. Tähän runolliseen viestintään
lasken myös rakennustaiteen, joten tarkastelen alueellisen
arkkitehtuurin identiteettiä Calvinon nimeämien arvojen valossa.
Kirjoituksessaan
Arkaainen hymy ja arkkitehdin kieli (1987) Ylimaula toteaa:
Jokaisella
taiteen lajilla on oma kielensä. Luonnollinen kieli on kirjailijan väline,
jota hän voi käyttää omalla persoonallisella tavallaan. Hän voi
leikkiä erilaisilla sanoilla ja sävyillä. Arkkitehtuurin kieli on
muotojen ja tilan jäsentelyä. Rakenteet ovat arkkitehdin sanoja.
|
