Valistajalääkäri

Elias Lönnrotin aikainen lääkärin instrumenttilaatikko, joka kuuluu Helsingin yliopiston Lääketieteen historian museon kokoelmiin.
(Pirjo Kallela, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto)

Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkärin teksti on kokonaisuudessaan luettavissa Terveystieteen keskuskirjasto Terkon sivulla.

Lönnrot esitti Kainuun surkean terveystilanteen parantamiseksi monia käytännöllisiä uudistuksia, mm. jokaiseen pitäjään perustettavaa lääkärintaloa, jossa olisivat tilat myös rokottajalle. Joka pitäjässä tuli olla myös kätilö. Terveysvalvojan viran perustamista Lönnrot ehdotti rahvaan epäsiisteyden vuoksi. Sukupuolitautien torjumiseksi Lönnrot suositteli kaupunki- ja markkinareissujen jälkeen käymistä tarkastuksessa.

Lönnrot kohensi terveysoloja myös suomentamalla ja julkaisemalla kansaa valistavia oppaita, esim. Hywäntahtoisia Neuwoja Katowuosina (1834) sekä Neuwoja yhteiselle Kansalle Pohjanmaalla pienten lasten kasvattamisesta ja ruokkimisesta (1844). Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäristä otettiin painokset vuosina 1839, 1856 ja 1867. Myös toimittamissaan lehdissä Lönnrot julkaisi terveydenhoitoa koskevia neuvoja ja ohjeita kansalle sekä loi suomenkielistä lääketieteellistä sanastoa. Muun muassa sanat kuume, oire, kätilö ja potilas ovat hänen keksimiään.

 Ryypiskelyä ja kortinpeluuta harrastavien asukkaiden elämäntapojen raitistamiseksi Lönnrot perusti Kajaaniin Selveys-Seuran, joka kuitenkin lopahti jäsenten puutteeseen väljistä säännöistään huolimatta: "Ennen kaikkea pidättyköön hän (=seuran jäsen) sellaisten väkijuomien käytöstä, joihin sisältyy paloviinaa, arrakkia, rommia minkä nimisenä tahansa."