Pelle, Eput ja Nurmio 

Punk ja uusi aalto tulivat Suomeen vuoden viiveellä. Uuden tyyppiset artistit, Pelle Miljoona, Eppu Normaali ja Tuomari Nurmio, olivat nousseet kotimaisen rockin valioliigaan. Kotimaisen rockin arvostus oli kohentunut yleisestikin. Kuusrockissa oltiin vielä konservatiivisia, sillä Pelle ja Eput soittivat 1979 Kuusrockissa jo lauantain alkuillasta. 

Vuoden 1979 Kuusrockin järjestelyt toimivat erinomaisesti, ja sääkin oli suotuisa. Yleisöä oli yhteensä n. 13.000. Festivaali-innostus oli suuri, ja Markku Hännisen mukaan tunnelma oli tuolloin parhaimmillaan. Soundin Pertti Ojala arvioi Kuusrockin kesän parhaaksi rockfestivaaliksi ennen viimeisenä tulevaa Ruisrockia

Vuoden -79 festivaalikuopus: Spiders

Uusia aaltoja Englannista ja Irlannista

Ulkomaiset pääesiintyjät olivat tuoreita. Stiff Little Fingers oli juuri julkaissut erinomaisen debyyttilevynsä Inflammable Material. Kuusrockin festivaalimainoksessa yhtyeen kotipaikaksi oli ilmoitettu Englanti, vaikka oikeasti ryhmä oli pohjoisirlantilainen. 

Bändin musiikki tuntui kumpuava suoraan yhtyeen räjähdysherkästä kotikaupungista Belfastista. Vauhdikas ja teknisesti jämäkkä esiintyminen "puhdisti pöydän". Bändi oli ulkoisestikin punk: solisti Jake Burnsin olemus hohkasi kyynistä eristyneisyyttä. Basistin koreografiaan kuului "robottikävely". 

Englantilainen Members oli myös vuoden 1979 levydebytantteja. Yhtye oli ensimmäisiä punk- ja reggae-tyylien yhdistelijöitä. Membersillä oli aluksi vaikeuksia nousta "Stiffareiden" energisen tulituksen tasolle, mutta yhtye puolusti lopulta onnistuneesti pääesiintyjän paikkaansa. 

Eppu Normaali oli aloittanut punkyhtyeenä, mutta nyt se laajensi reviiriään. Yhtye yllätti hippishowllaan: Martti Syrjän esiintymis- asuna oli pitkä kaapu, kaftaani, ja avausbiisi oli Scott McKenzien "kukkaishitti" If you're going to San Francisco. Yleisön päälle ripoteltiin kukkia lavalta ja lentokoneesta. 

Tämä oli toinen yhtyeen kahdesta "Yrtti Syrjä Experience" -performanssista. Ällistyksen jälkeen Eppuja diggailtiin eräänä lauantain parhaista esityksistä. Yhtye dokumentoi tapahtuman Akun tehdas -laulun riviin  "Miksi soitimme kera kukkien".

Pelle Miljoona & 1980 soitti vauhdikkaan ja energisen setin, jossa kuitenkaan Pellen itsensä suoritus ei ollut terävimmillään. Nuortenlehti Suosikin iso mainos lavan reunassa ärsytti yhteiskuntakriittistä solistia. Yrittäessään irrottaa banneria mies lopulta putosi lavalta. Pelle selitti myöhemmin lipsumisiaan Eppujen anteliaalla juomakestityksellä ennen keikkaa.

Eppu Normaalin express-kukkalähetys tulossa...

.. ja saapui perille!

Hurriganes korvasi metsään eksyneen Harperin

1979 festivaalin mainosjulisteessa komeili nimi Roy Harper. Brittirockarin esiintyminen kuitenkin peruuntui viime tingassa. Harper oli kadoksissa eikä hänen managerillaan ollut tarkempaa tietoa kuin että mies on vetäytynyt jonnekin Kanadan korpeen. Viime hetkin paikkaajaksi tilattiin Hurriganes. "Ganes" ei kuitenkaan saavuttanut entistä tasoaan, vaikka Albert Järvinen oli taas mukana. Soitto tuntui olevan liiaksi hänen kitarointinsa varassa, ja bändin aikojen uskottiin jo olevan ohi. 

Festivaalin kuopus, oululainen Spiders soitti yllättävän rutinoituneesti. Teddy & the Tigersillä oli oma kannattajajoukkonsa. Jimi Sumén oli tehnyt täyskäännöksen vuodesta 1977, jolloin hänen Dreams-yhtyeensä versioi Jimi Hendrixiä. Nyt Sumén soitti muodikasta syntikkapohjaista uusromantiikkaa, joka ei oikein vedonnut päivänvalossa. Puhuttiin poseeraavasta Bowie-kopiosta. 

1979 Kuusrockissa oli kaksi erinomaista "trubaduuria". Ujon oloisen Kari Peitsamon pelkistetyt ja ovelat laulut ja kotikutoinen nylonkielikomppi loivat persoonallisia visioita. Veltto Virtanen puolestaan puhui melkein puolet esiintymisajastaan, mutta hauskat spiikit ja ronski musiikillinen huumori sopivat täsmälleen tunnelmaan.

Kojo oli Kuusrockin sunnuntain vahvin esiintyjä. Ei-turhan-vaatimattoman laulajan karhea soul-kähinä ja tiukasti soittanut bändi loivat tiiviin bailutunnelman. Bändin kitaristi Jukka Orma soitti plektrakäsi lastoitettuna. Hyvä meininki houkutteli muita esiintyjiä jammaamaan, mm. Hurriganesin Albert Järvinen sooloili mukana 20-minuuttiseksi venyneessä encore-kappaleessa. 

Maarit & Hurmerinta band oli letkeän tyylikäs päätösesiintyjä. "The first female onstage" huudahti eräskin ulkomainen festarivieras ihastuneena.
 

Kari Peitsamo pelkistää: "Te voitte itse
kuvitella viulut ja muut lisukkeet tähän".