Profiili

Mieskuoro Huutajat on omalaatuisuudellaan saavuttanut suurta suosiota ja julkisuutta sekä Suomessa että ulkomailla. Se erottuu muista kuoroista sillä, että kaikki kappaleet esitetään huutamalla, kuten kuoron nimikin kertoo.

Huutajat on ehdottomasti tunnetuin oululaisista kuoroista ja hyvin todennäköisesti myös tunnetuin suomalainen kuoro ulkomailla.

Mieskuoro Huutajat perustettiin syksyllä 1987, kun 13 miestä kokoontui ensimmäisiin harjoituksiin silloisen Cafe Lillemorin kellariin. Tarkoituksena oli perustaa mieskuoro, joka poikkeaisi suuresti perinteisistä mieskuoroista. Ensimmäinen esiintyminen oli 5.12.1987 itsenäisyyspäivän juhlassa Oulussa. Huutajat esitti omia äänekkäitä versioitaan isänmaallisista lauluista, mm. nykyisen kuoronjohtajan Petri Sirviön tekemän version Maamme-laulusta. Osa yleisöstä oli hämmentynyt esityksestä, mutta osa taas innoissaan. Esiintymisen seurauksena kuoron jäsenmäärä kasvoi yli kolmenkymmenen.

Alussa Huutajien filosofiana oli tehdä yllätyskeikkoja. Esiintymispalkkioille tuli kuitenkin käyttöä jo ensimmäisenä toimintavuotena, kun kuoro alkoi esiintyä myös Oulun ulkopuolella ja tehdä levyjä. Huutajat sai alusta lähtien paljon julkisuutta ja ylistystä osakseen. Siinä vaiheessa, kun kohu Suomessa alkoi laantua, Huutajat oli jo saavuttanut suosiota ulkomailla. Nykyisin kuoro esiintyy enemmän ulkomailla kuin Suomessa.

Huutajien ensimmäiset harjoitukset johti Petri Sirviö. Sen jälkeen Radiopuhelimet-yhtyeen rumpalina tunnettu Jyrki Raatikainen toimi kuoronjohtajana parin kuukauden ajan ja hän myös johti ensimmäisen esiintymisen itsenäisyyspäivän aattona. Hänen jälkeensä kuoron johtoon astui jälleen Petri Sirviö, joka toimii Huutajien kuoronjohtajana edelleen. Sirviö on myös ohjelmiston säveltäjä ja kuoron taiteellinen johtaja.

Huutajien jäsenmäärä on vaihdellut 30:n ja 40:n välillä ja tällä hetkellä kuorossa on noin 30 jäsentä. Nuorimmat jäsenet ovat parikymppisiä ja vanhimmat yli 40-vuotiaita. Vuosien varrella kuoroon on kuulunut noin 170 huutajaa.

Huutajien ohjelmistoon kuuluvat teokset ovat Petri Sirviön omia sävellyksiä, vaikka suuri osa niistä perustuukin vanhoihin lauluteksteihin. Sirviö on säveltänyt laulut kokonaan uusiksi ja niistä on tullut huutamalla esitettyjä teoksia, joissa on monimutkainen, rytmikäs rakenne ja primitiivistä voimaa.

Sirviö hyödyntää teoksissaan esimerkiksi isänmaallisia suomalaisia lauluja, eri maiden kansallis- ja kansanlauluja, klassisen musiikin kappaleita ja lastenlauluja. Kuoro on esittänyt myös Sirviön säveltämiä kappaleita, jotka perustuvat asiateksteihin, esimerkiksi Kansainväliseen ihmisoikeuksien julistukseen. Joskus Sirviö muokkaa laulujen alkuperäisiä sanoituksia pilkkomalla niitä palasiksi. Hän kertoo käsittelevänsä tekstejä kollaasimaisesti: ”Pitkästä tekstistä jää käyttöön vain lyhyitä fragmentteja, jotka joskus esitetään alkuperäistekstistä poikkeavassa järjestyksessä.” Laulut esitetään alkuperäisellä kielellä.

Sävellyksen esittäminen huutamalla joko korostaa sanoituksen sisältöä tai muuttaa sen täysin päinvastaiseksi. Sirviö kertoo Huutajien pyrkivän mahdollisimman selkeään ja analyyttiseen tekstin tulkintaan: ”Voi olla, että testistä silloin paljastuu hupaisia piirteitä, mutta joskus myös kuolemanvakavia.” Esimerkiksi kansallislaulun saa helposti kuulostamaan nationalistiselta uholta, kun sen esittää huutamalla. Sirviö on alusta lähtien valinnut uusien kappaleiden sanoitukset niin, että niillä on joku yhteys tulevaan kiertueeseen tai esiintymiseen. Huutajat siis esittää siihen maahan liittyviä kappaleita, missä ovat kulloinkin esiintymässä.