Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto
Musiikin ja säveltäjien Oulu -etusivulle
Takaisin | Merikosken Laulu
 Merikosken Laulu
 

Pikahakemisto:

Profiili

Historiaa


Pohjois-Suomen ensimmäisen naiskuoron Merikosken Laulun edeltäjänä pidetään Lotta- ja suojeluskuntakuoroa, jota johti Olli Tavast.

Kun Lotta- ja suojeluskuntakuoro lopetettiin, Merikosken Laulu toimi aluksi sekakuorona. Naiskuoro Merikosken Laulu perustettiin vuonna 1947, kun kuorosta oli lähtenyt paljon mieslaulajia pois.



Kuva: Ritva Jolma


Merikosken Laulu on alusta lähtien kuulunut SULASOL:iin (Suomen laulajain ja soittajain liitto) sekä sen sisällä toimivaan Naiskuoroliittoon ja osallistunut aktiivisesti niiden toimintaan. Kuoron jäsenmäärä on vuosien varrella vaihdellut 30:n ja 70:n välillä. Keväällä 2005 Merikosken Laulussa on 33 laulajaa, joiden iät vaihtelevat 24 ja 57 välillä keskimääräisen iän ollessa noin 36 vuotta. Merikosken Laulu toimii Oulun Seudun Setlementti ry:n alaisuudessa.

Alkuvuosina Merikosken Laulun taiteelliset johtajat vaihtuivat usein. Ensimmäinen taiteellinen johtaja oli Leevi Kaitera. Hänen jälkeensä taiteellisina johtajina toimivat Jukka Hapuoja, Jorma Pukkila, Eino Jussila, Eeva Karvonen, Einari Kropsu, Leevi Kaitera uudelleen ja Toivo Kukkonen.

Pitkäaikaisimpia kuoronjohtajia ovat olleet Ulla-Maija Posti (1974-1985), Paavo Seppänen (1966-1974), Aulikki Siikaluoma (1993-2001), unkarilaissyntyinen Tibor Garanvölgyi (1986-1992) ja Kalervo Kullas (1961-1966). Lisäksi kuoron taiteellisena johtajana on toiminut Marja-Leena Hyttinen (1992-1993).

Vuodesta 2001 lähtien kuoron taiteellinen johtaja on ollut nuori ja lahjakas Marita Pasanen, joka on yksi harvoja ammattikuoronjohtajia Suomessa. Merikosken Laulun lisäksi hän on johtanut lapsikuoro Sävelsäkkiä, Kokkolan Lauluveikkoja, OttoPoikia, Keski-Pohjanmaan kamarikuoroa ja Jokilaaksojen Oratoriokuoroa. Lisäksi hän toimii kuorojen äänenmuodostuksen opettajan ja kouluttajana.
  sivun alkuun
Ohjelmisto


Merikosken Laulu haluaa nostaa naiskuorojen arvostusta. Sen ohjelmisto on monipuolinen sisältäen mm. viihteellistä, klassista ja hengellistä kuoromusiikkia, kansanlauluja sekä ulkomaista ja uutta naiskuoromusiikkia. Ohjelmistossa on ollut sävellyksiä mm. Mozartilta, Händeliltä, Bachilta, Madetojalta ja Kuulalta. Marita Pasanen sovittaa teokset kuorolle ja lisäksi hän on itse säveltänyt kuoron käyttöön Anoppi- ja Minä sinusta -sarjat sekä Tyhjä syli -sävellyksen.

Merikosken Laululle on sen olemassaolon aikana sävelletty useita teoksia. Kuoron taiteellisista johtajista Marita Pasasen lisäksi myös Paavo Seppänen ja Tibor Garanvölgyi ovat säveltäneet. Seppäsen sävellyksiä ovat Vuorilla, Merikosken Laulu: pieni sitsilaulu, Joulun valo ja Eteesi, herra pyydän tulla. Garanvölgyi on säveltänyt teokset Odotan sinua ja Kultalehti koivunainen. Lisäksi Juha Holma on säveltänyt kuorolle kappaleet Tuutulaulu (vuonna 2004) ja Hiljaa (vuonna 2005).
  sivun alkuun
Kuoron toiminta


Esiintymiset

Merikosken Laulu konsertoi joka vuosi Oulussa. Se esiintyy paljon myös muualla Suomessa ja on tehnyt konserttimatkoja ulkomaille, mm. Englantiin, Unkariin, Ruotsiin ja Norjaan. Oulussa on järjestetty valtakunnalliset Naiskuoropäivät vuosina 1980, 1991 ja 2004 ja joka kerta Merikosken Laulu on toiminut emäntänä ja järjestäjänä. Lokakuussa 2005 oli vuorossa kilpailumatka Italiaan. Olennaisena osana Merikosken Laulun esiintymisiin liittyvät koreografiat, eleet ja esiintymisasut.

Kuorolla on musiikkilautakunta, joka yhdessä taiteellisen johtajan kanssa suunnittelee ohjelmiston. Ohjelmisto jaetaan eri teemoihin, mikä mahdollistaa sen, että kuoro, tai osa siitä, voi esiintyä tilauksesta hyvin erityyppisissä tilaisuuksissa häistä hautajaisiin ja yritysten tilaisuuksiin. Kuoron sisällä toimii kvartetteja ja vahvistettuja kvartetteja, joita voi myös tilata esiintymään.

Tärkeimmät saavutukset

Merikosken Laulu on osallistunut aktiivisesti kuorokilpailuihin ja -festivaaleihin ja saavuttanut menestystä niissä. Esimerkiksi vuonna 1988 se valittiin vuoden naiskuoroksi, vuosina 2001 ja 2003 se sai kaksi hopealeimaa Tampereen Sävel -kuorofestivaaleilla ja vuonna 1996 kolme hopeista kelloa Naiskuoroliiton 50-vuotisjuhlien kuorokatselmuksessa. Kuoronjohtaja palkittiin vuonna 2002 Yleisradion stipendillä Klemetti-kuorokilpailussa, jonka loppukilpailuun Merikosken Laulu oli selviytynyt ainoana pohjoissuomalaisena kuorona. Vuonna 2003 kuoro oli kutsuttu osallistumaan Jorma Panulan teoksen Hulmin taistelu puhallinorkesterille ja kahdelle kuorolle kantaesitykseen Laihian kirkossa.

Vuosi 2005 oli tiivistä toimintaa. Alkuvuodesta Merikosken Laulu osallistui Jyväskylässä Naiskuoroliiton 60-vuotisjuhlien kuorokatselmukseen A-sarjassa. Kansainvälistä menestystä karttui lokakuussa Riva del Gardan kuorokilpailussa Italiassa, missä Merikosken laulu sijoittui toiseksi 43 kuoron kisassa. Syksyllä 2005 julkaistiin Merikosken Laulun uusi levy Moninainen. Näistä ansioista tuli taas uusi tunnustus, kun Suomen naiskuoroliitto nimesi maaliskuussa 2006 Merikosken laulun vuoden kuoroksi. 

Suomen Naiskuoroliittoon kuuluvien kuorojen jäsenet voivat suorittaa henkilökohtaisia taitomerkkejä. Merkkien suoritusjärjestys on perus-, taito- ja mestarimerkki. Merikosken Laulussa harjoitellaan säännöllisesti Naiskuoroliiton merkkilauluja ja osallistutaan suoritustilaisuuksiin. Vuonna 2004 Merikosken Laulu oli kuudennella sijalla 41 naiskuorosta koko maan merkkitilastoissa. Merikosken Laulu on suorittanut 44 perusmerkkiä, 19 taitomerkkiä ja 8 mestarimerkkiä.

Käytännön kuorotyö

Merikosken Laulu on rekisteröity yhdistys. Sen hallitus tekee päätökset ja toimihenkilöt vastaavat järjestelyistä. Hallitus ja toimihenkilöt valitaan kahden vuoden toimikaudeksi vuosikokouksessa. Kuoro perii jäsenmaksua ja lisäksi kansalaisopistolle on maksettava lukukausimaksu. Esiintymispalkkioiden lisäksi kuoro hankkii rahoitusta toimintaansa varten järjestämällä myyjäisiä ja myymällä mm. arpoja, karkkia ja sukkia.

Merikosken Laulu harjoittelee keskiviikkoisin Oulun seudun ammattiopiston Myllytullin yksikössä. Kuorolaisten odotetaan osallistuvan aktiivisesti harjoituksiin, tarvittaessa myös oman äänen stemmaharjoituksiin. Lisäksi kuoro järjestää parina viikonloppuna lukukaudessa kuoroleirin. Uusien jäsenten hankkimista varten järjestetään koelaulu, jonka ajankohta ilmoitetaan kansalaisopiston lehdessä. Uudet jäsenet ovat aluksi 2-3 kuukautta koeajalla. Aiempaa kokemusta kuorolaulusta tai musiikillista koulutusta kuoroon pyrkijöiltä ei vaadita.

Merikosken Laululla on verkkosivut osoitteessa http://www.merikoskenlaulu.net. Sieltä löytyy mm. tietoa kuorosta ja sen yhteystiedot, tulevien esiintymisten ajankohdat sekä musiikkinäytteitä.
  sivun alkuun
Diskografia


Odotan sinua. LP-levy ja c-kasetti. Merikosken Laulu, 1991
Moninainen. Cd-levy. Merikosken Laulu, 2005.  
Olennainen. Cd-levy. Merikosken Laulu, 2008.
Ainainen. Cd-levy. Merikosken Laulu, 2011.

Profiili

Lähteet:

Auvinen, A. & Jokinen, K. 1997. Merikosken Laulu 1947-1997.
Jolma, Ritva: VS: Musiikin ja säveltäjien Oulu –projekti/lisätietoja. Vastaanottaja: Sanna-Maija Haapala. 31.3.2005.
Jolma, Ritva: VL: Valokuva Merikosken Laulusta/Musiikin ja säveltäjien Oulu. Vastaanottaja: Sanna-Maija Haapala. 7.4.2005.
Lähtevänoja, Sirpa 2004. Merikosken Laulu emännöi valtakunnallisia naiskuoropäiviä. Oulu-lehti 25.3.2004.
Merikosken Laulu –esite.
Merikosken Laulu. Http://www.merikoskenlaulu.net/. Hakupäivä 29.3.2005.
Rautio, Tiina 2003. Kaksi hopealeimaa Merikosken Laululle. Forum24 10.6.2003.
Ursin, Elina 2004. Sopraano ja altto ne yhteen soppii. Suomalaiset naiskuorot elävät toista tulemistaan. Kaleva 27.3.2004.
Uutinen Merikosken laulun Vuoden kuoro -nimityksestä. Kaleva 20.3.2006
Lisätietoa Merikosken laulusta Ostrobotnia-tietokannasta
Esittelyteksti Sanna-Maija Haapala

Tekstin editointi Juha Sutela
  sivun alkuun