Profiili

Pohjankartanon yläasteen kuoro on perustettu vuonna 1978. Kuoron kokoonpano koostuu Pohjankartanon musiikkiluokkien tytöistä, jotka ovat iältään 12-16-vuotiaita. Useimmat tytöt ovat kuorossa mukana kolme vuotta.

Kuoron laulajien lukumäärä ja kuoron kokoonpano vaihtelevat vuosittain, mutta yleensä kuoroon kuuluu reilut 30 tyttöä. Kuoron maksimikoko on 40 laulajaa, minkä vuoksi kaikilla halukkailla ei ole mahdollisuutta päästä kuoroon.

Uusia laulajia kuoroon valitaan syksyisin. Valinnassa kiinnitetään huomiota korvan tarkkuuteen ja siihen, onko laulajan äänen väri sopiva kuoron kokoonpanoon. Kuorolaulajan tulee myös olla sitoutunut kuorotoimintaan.

Pohjankartanon yläasteen kuoron perusti musiikinopettaja Marjatta Jounela. Hän myös toimi kuoron ensimmäisenä kuoronjohtajana vuosina 1978-1990. Jounelan johtajakausi päättyi hänen siirtyessään musiikinlehtoriksi Madetojan musiikkilukioon vuonna 1990. Jounela on kuitenkin jatkanut kuoron säestäjänä Maarit Tohmolan ohella. Pohjankartanon yläasteen kuoron nykyinen johtaja on musiikin-opettaja Leena Pääkkönen.

Pohjankartanon yläasteen kuoro on osa Pohjankartanon koulun toimintaa. Pohjankartanon koulussa annetaan perusopetusta 7-9 luokille ja lisäopetusta 10-luokille. Koulun erityistehtävänä on musiikki, minkä johdosta noin puolet koulun oppilaista opiskelee musiikkiluokalla. Kuoron lisäksi Pohjankartanon koululla on oma orkesteri. Pohjankartanon yläasteen kuorolla on vahva rooli oululaisen koulumusiikin lähettiläänä Suomessa ja ulkomailla.

Pohjankartanon yläasteen kuoron hallinto on kolmiportainen. Kuoron taloudesta ja hallinnollisista asioista vastaa kuoropresidentti Anne Korhonen. Kuoron muu hallinto koostuu kuorolaisten keskuudestaan valitsemasta puheenjohtajasta eli kuorovanhimmasta sekä kuoron laulajien vanhemmista. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu laulajien edustaminen aina tarvittaessa. Hän myös organisoi muun muassa kuoron vapaa-ajan toimintaa leireillä ja matkoilla sekä järjestelee erilaisia varainkeruuhankkeita, kuten myyjäisiä ja kahvituksia, yhdessä muiden kuorolaisten kanssa. Kuorolaisten vanhemmat kokoontuvat yleensä kolme kertaa vuodessa päättämään kuoron matkoista ja rahankeruusta.

Harjoitteleminen

Pohjankartanon yläasteen kuoro harjoittelee viikoittain ja kuoroharjoitukset kestävät kerrallaan 1,5 tuntia. Harjoituksissa keskitytään ohjelmistoon ja äänenmuodostukseen. Lisäksi kuorolaisilla on tarvittaessa stemmaharjoituksia äänenharjoittajien johdolla, jotka ovat itsekin kuoron laulajia. Lisäksi Pohjankartanon yläasteen kuorolla on kerran kuussa viikonloppuharjoitukset, joissa hiotaan esiintymisiä ja konsertteja. Kuorolaisille järjestetään kerran vuodessa myös kaksipäiväinen kuoroleiri, jonka aikana pidetään lauluharjoituksia, mutta myös vietetään aikaa yhdessä. Kuoroleirit järjestetään esimerkiksi Haukiputaan Isoniemessä tai Rokualla.

Pohjankartanon yläasteen kuoron ohjelmistossa on edustettuna kaikki kuoromusiikin osa-alueet. Ohjelmisto sisältää sekä perinteisiä että moderneja sävellyksiä ja mukana on niin hengellistä kuin kulttuurirajat ylittävää musiikkia. Myöskään suomalaisia nykyteoksia ei ole unohdettu. Suurimman osan kappaleista kuoro esittää a cappellana ja neliäänisesti, mutta ohjelmistoon kuuluu myös säestyksellisiä numeroita.

Vuosien varrella Pohjankartanon yläasteen kuoron ohjelmistossa paikkansa ovat vakiinnuttaneet muun muassa W.A. Mozartin ja P.J. Hannikaisen teokset. Myöskin esimerkiksi Pekka Kostiaisen, Aulis Sallisen ja Harri Wessmanin kuoromusiikki on muodostanut osan kuoron ohjelmistosta. Hengellisen musiikin alueelta kuoro esittää perinteisen hengellisen musiikin, kuten P.J. Hannikaisen Suojelusenkeli, lisäksi koraalisovituksia ja negro spirituaaleja. Koraalisovituksia ovat tehneet muun muassa Lauri Nurkkala ja Kustaa Penttilä kappaleista Mua siipeis suojaan kätke ja On Herra yrttitarhassa. Negro spirituaaleja, kuten Mary had a baby ja Babylon’s fallin’, on sovittanut muun muassa Kari Ala-Pöllänen. Modernia musiikkia ohjelmistossa edustavat esimerkiksi Pekka Kostiainen, Jaakko Mäntyjärvi ja Per Nör-gård.

Pohjankartanon yläasteen kuoron ohjelmiston kulttuurirajat ylittävä musiikki tuo esiin huumorin, rytmiikan ja soinnillisen kauneuden. Kappaleet ovat sekä kansanlauluja että perinteisiä lastenlauluja muun muassa Japanista ja Unkarista. Kuoron ohjelmistoon kuuluu myös kappaleita, jotka rakentuvat yksinomaan koputuksille ja taputuksille, kuten Minna Pessalan Kehorytmejä. Tällaisten kappaleiden osalta kuorolaiset pääsevät käyttämään ilmaisussaan myös elekieltä ja koreografiaa.

Pohjankartanon yläasteen kuorolle on sävelletty kaksi kantaesitystä. Säveltäjä Hermann Rechberger on säveltänyt kuorolle teoksen Vexilla regis. Helsinkiläisen säveltäjän Jan Mikael Vainion sävellystyön tuloksena on valmistunut teos Tässä tanssivi tasaiset. Vainion teos on tilaussävellys, jonka sanoitus on peräisin Kanteletaresta. Tässä tanssivi tasaiset on osa kuoron vuonna 2000 esittämää poikkitaiteellista Kalevala-henkistä Hauen leuka –näytelmää. Näytelmässä kuorolaiset pääsivät laulamisen lisäksi näyttelemään ja liikkumaan. Näytelmä sisälsi tanssia, näyttämötehosteita ja varjoteatteria. Ohjauksesta vastaisivat Pia Orell-Liukkunen ja Seija Mertaniemi.

Pohjankartanon yläasteen kuoro järjestää vuosittain kahdesta kolmeen omaa konserttia. Lisäksi kuoro esiintyy muissa tilaisuuksissa, jos se sopii kuoron ohjelmaan. Kuoro on esiintynyt Oulun kirkoissa sekä lähialueilla, muun muassa Hailuodossa ja Utajärvellä. Useimmin esiintymispaikkana on kuitenkin Oulun Tuomiokirkko tai Karjasillan kirkko.

Kuoro järjestää vuosittain joulukonsertin, joka pidetään yleensä kirkossa. Lisäksi kuorolla on joulun alla Lucia-kiertue, joka ulottuu päiväkoteihin, sairaaloihin, laitoksiin, oululaisiin yrityksiin ja eri yhdistysten tilaisuuksiin. Pohjankartanon yläasteen kuoro esiintyy myös muun muassa erilaisissa isänmaallisissa tilaisuuksissa, Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien tilaisuuksissa ja yritysten juhlissa.

Pohjankartanon yläasteen kuoro tekee musiikillista yhteistyötä muun muassa Oulun muiden yläasteiden musiikkiluokkien kanssa esiintymällä musiikkiluokkien järjestämissä konserteissa. Lisäksi kuoro on järjestänyt yhteisiä joulu- ja itsenäisyyspäiväkonsertteja Madetojan musiikkilukion kuorojen kanssa. Pohjankartanon yläasteen kuoro on esittänyt J.S. Bachin Matteus-passiota sekä Oulun kamarikuoron (vuonna 2002) että Sofia Magdalena –lauluyhtyeen ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kamarikuoron (vuonna 2005) kanssa. Lisäksi Pohjankartanon yläasteen kuorolla on ollut yhteisiä konsertteja Kempeleen nuorisokuoron kanssa ja kuoro on esiintynyt yhdessä myös Oulun kaupunginorkesterin kanssa.

Pohjankartanon yläasteen kuoro tunnetaan Suomen lisäksi myös ulkomailla. Kuoro tekee esiintymismatkan ulkomaille kerran kahdessa vuodessa. Pitkäaikaisia ystävyyskuoroja löytyy muun muassa Baltiasta ja Slovakiasta. Pohjankartanon yläasteen kuoro on osallistunut Suomessa useille kansainvälisille kuorofestivaaleille. Vuonna 1982 kuoro voitti Lappeenrannassa Sulasolin järjestämässä kuorokilpailussa ensimmäisen palkinnon lapsikuorojen A-sarjassa. Pohjankartanon yläasteen kuoro on osallistunut myös moniin ulkomailla pidettyihin kuorokilpailuihin muun muassa Belgiassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Tanskan Kalundborgissa järjestettiin vuonna 1995 kansainvälinen nuorisokuorokilpailu, jossa kuoro sijoittui kolmanneksi. Vuonna 2000 Pohjankartanon yläasteen kuoro voitti ensimmäisen palkinnon Belgian Neerpeltissä järjestetyssä kuorokilpailussa.