sara11.gif (428 bytes)

Saran sisaret
Naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa 
1800-luvulta 1900-luvun alkuun

sara20.gif (428 bytes)

 

VARHAISIA KALENTERIKIRJAILIJOITA


Den fallna jäi Wendelan ainoaksi itsenäiseksi teokseksi, mutta hän kirjoitti myös lehtiin (nimim. V.), mm. Eos-nimiseen lastenlehteen. Sen lisäksi tämä Uudenkaupungin pormestarinna julkaisi V. 1853 yhdessä saman kaupungin tyttöpensionaatin johtajan Augusta Vörlundin (1807-1869) kanssa kirjallisen kalenterin nimeltä Alku. Se sisälsi Augustan runoja sekä Wendelan novellin Maria, joka pohjautui tositapaukseen Suomen sodan ajoilta. Alku sai melko suopean vastaanoton, mutta jatkoa ei seurannut, vaikka alunperin oli niin ollutkin tarkoitus.


Saman vuoden lopulla ilmestyi toinenkin naisten albumi, Insjövågen, jonka toimittajat esiintyivät yhteisen  nimimerkin Fruntimmer suojissa merkiten runonsa vain nimikirjaimin. Tekijöistä kolme saatiin selvitetyiksi: helsinkiläiset professorinrouvat Beata Sofia Gylden (s. Wrede, 1804-64) ja Sara Karolina Gadolin (s. Ekman, 1800-75) sekä oululainen Lucina Constantia Ingeborg Wallenius (1832-1913), joka myöhemmin avioitui runoilija ja pappi K.R. Malmströmin kanssa. Ingeborg Malmströmistä tuli kuvataiteilija. Suvun piirissä kulkeva perimätieto kertoo hänen myös julkaisseen oman runokokoelman, jonka koko painoksen aviomies osti ja hävitti.

Insjövågen -albumi oli numeroitu I:ksi mutta toista osaa ei seurannut sillekään: arvostelu ei rohkaissut jatkamaan. Helsingfors Morgonbladissa syytettiin naisia itsekritiikin puutteesta, jossakin puhuttiin jopa viheliäisyydestä. Topelius laski aluksi vain leikkiä rouvasväenyhdistyksestä, mutta palasi teokseen vielä myöhemmin ryhtyen opastamaan kirjoittavaa naisia. Päätepisteenä teoksen synnyttämälle keskustelulle
Topelius totesi, että Insjövågen, "Sisäjärven aalto", oli ollut varottava aalto - ei kuitenkaan rikos.

Sivun alkuun | Etusivulle | Palaute


21.05.2002 © Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto