Saran sisaret
Naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa 
1800-luvulta 1900-luvun alkuun

Johanna Wilhelmina (Hanna) Frosterus-Segerstråle oli lahjakas sekä taidemaalarina että lastenkirjailijana. Hän syntyi v. 1867 professoriperheeseen Helsingissä. Koulun jälkeen hän opiskeli piirustusta ja maalausta sekä Suomessa että Ranskassa. Vuonna 1889 hän avioitui maisteri Segerstrålen kanssa. 

Nimimerkillä -anna 18-vuotias taiteilija julkaisi v. 1885 kirjan I qvällstunden: sagor och berättelser för de små. Taiteilija on itse kuvittanut teoksen, jota kiitettiin rikkaammaksi ja taiteellisimmaksi luomukseksi, mitä suomenruotsalainen lastenkirja oli siihen mennessä kyennyt tuottamaan. Lastenromaanin alkumuotona voidaan pitää kirjaa Klöfverbladet på Gammelgård, joka ilmestyessään v. 1897 sai heti suuren suosion. Siinä kuvataan kolmen kaupunkilaislapsen kesänviettoa maalla. Teos on sävyltään uskonnollinen, siinä korostetaan myös kasvatusta isänmaallisuuteen. Teoksessa Hemvärld och skollif kuvataan kouluelämää. Hanna Frosterus-Segerstråle kirjoitti vielä muutamia muita teoksia nimimerkillä H.F. Kaikissa teoksissa tulee esiin kirjailijan voimakas kristillinen maailmankatsomus. Kodin tunnelmia on Hannan tytär kirjailija Solveig von Schoultz kuvannut teoksessaan Hanna - äidin muotokuva.

Vaikka Hanna Frosterus-Segerstrålen lastenkirjat olivat aikanaan hyvin suosittuja, hänen kirjallinen tuotantonsa jäi kuitenkin melko vähäiseksi. Vuosien myötä hän keskittyi yhä enemmän kirjankuvituksiin ja maalaamiseen. Omien kirjojensa lisäksi hän kuvitti myös mm. Topeliuksen tuotantoa. Taiteilijaa pidetään ensimmäisenä merkittävänä värisiveltimen käyttäjänä. Hanna Frosterus-Segerstråle kuoli v. 1946.

Helmi Krohn-Setälä on tunnetun kirjailija Suonion (Julius Krohn) tytär. Hän syntyi v. 1871, kävi koulua  Helsingissä yhdessä Maila Talvion kanssa ja avioitui v. 1891 E.N. Setälän kanssa. Helmi Krohn tunnetaan parhaiten elämäkertojen, kulttuurihistoriallisten muistelmien ja erikielisen kaunokirjallisuuden suomentajana. Suomennettuja teoksia on yli 200, näistä suuri osa lasten- ja nuortenkirjoja.

Helmi Krohn julkaisi teoksiaan ja kirjoituksiaan eri lehdissä sekä omalla nimellään että nimimerkeillä Anni Kurki, H.S, Laila ym. Hänen teoksistaan useat ovat tunnelmakylläisiä novelleja, avioliitto- tai rakkauskertomuksia. Onnistuneimpia ovat teokset Kansan hyväksi (1902) ja Vanhan kartanon tarina (1907),  joista jälkimmäisessä jopa lievästi arvostellaan miesten tapaa suhtautua perheeseen. Vuonna 1910 Helmi Krohn julkaisi kokoelman Elämäkerrallisia kuvia, jossa esitellään nuorisolle eri alojen tunnettuja henkilöitä. Elämäkerta Isa Aspista ilmestyi v. 1912. Helmi Krohn toimi myös kirjallisuuskriitikkona ja oli mm. Valvojan toimitussihteeri.  

Helmi Krohn tunnetaan hyvin myös lastenkirjailijana, hän toimitti Pääskystä vv. 1907-34 ja toimi näin vanhempiensa työn jatkajana. Omia satuja Helmi Krohn julkaisi Pääskysen palstoilla sekä jouluisin ilmestyneessä Satukontissa. Helmi Krohnin satukirjoista mainittakoon kokoelma Olipa kerran: satuja lapsille. Helmi Krohn kuoli pitkän elämäntyön tehtyään v. 1967.

Anna Dahlgren syntyi v. 1868 vaasalaiseen kauppiasperheeseen. Anna Dahlgren kirjoitti nimimerkeillä  Alta ja A.D. sanoma-ja aikakauslehtiin "jutelmia' sekä nuortenkirja-arvosteluja. Hänen ilmeisesti ainoa oma teoksensa Små stugor, joka ilmestyi v. 1894, sisältää pieniä kertomuksia Etelä-Pohjanmaalta. Vuodesta 1895 alkaen hän toimitti myös lastenlehteä Sirkka. Anna Dahlgren kuoli Norjassa v. 1908.