In English | På svenska | Tekstin koko A- A+

Uutiset ja tiedotteet Uutiset ja tiedotteet

< Takaisin

Kaupunginjohtaja julkisti talousarvioesityksensä vuodelle 2016

Oulu rakentaa tulevaisuuttaan ja kehittää johtamistaan turvatakseen palvelut vuoteen 2020

Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen on julkistanut talousarvioesityksensä vuodelle 2016. Esityksessä kuvataan keinoja, joilla Oulun kaupunki rakentaa tulevaisuuttaan ja kehittää johtamistaan turvatakseen kaupunkilaisten palvelut vuoteen 2020 vaikka Suomen, Euroopan ja maailman epävarma tilanne jatkuukin. Oulun kaupungin on löydettävä parhaat tavat tuottaa vaikuttavia palveluita kustannustehokkaasti.

Merkittävimmät ratkaisut ovat kaupungin omissa käsissä, vaikka kuntien tehtäviä ja velvoitteita purettaisiinkin. Oulun kaupungin oma palveluverkko ja palvelurakenteet vaativat muutoksia, kun sovitetaan yhteen kuntatalous ja kasvava palvelukysyntä. Monet meneillään olevat muutokset nähdään kaupungin kehittämisen kannalta mahdollisuuksina.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa siirrytään kuuteen hyvinvointikeskukseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään tulevaisuudessa itsehallintoalueiden toimesta. Uudistuksen toteuttaminen vie kuitenkin vuosia ja kuntien on toteutettava omalta osaltaan rakenteelliset muutokset välittömästi. Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut organisoidaan neljälle hyvinvointialueelle, joille tulee kuusi hyvinvointikeskusta. Hyvinvointikeskukset ovat kattavan palveluvalikoiman toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa väestö pääsääntöisesti asioi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan. Nykyisten Kontinkankaan ja Kiimingin hyvinvointikeskusten lisäksi Haukiputaan, Tuiran, Myllyojan, Kaakkurin hyvinvointikeskukset käynnistyvät hallinnollisesti ja osin toiminnallisesti jo vuoden 2016 alusta. Hoidon ja palvelujen saatavuuden varmistamiseksi toimintamalleja uudistetaan kaikissa hyvinvointipalveluissa ohjausta, neuvontaa ja sähköisten palveluiden tarjontaa lisäämällä.

Kampuslukiomalli vapauttaa tiloja, jotta alakouluikäisille voidaan taata lähikoulu

Peruskouluikäisten määrä kasvaa vuosikymmenen loppuun mennessä kahdella tuhannella oppilaalla, mikä edellyttäisi noin viiden uuden koulun rakentamista. Kaupungin tavoitteena on turvata alakouluikäisille lähikoulu ja yläkouluikäisille aluekoulu sekä siirtyä asteittain kohti tiivistettyä lukiomallia, jolloin tiloja vapautuu peruskoulun käyttöön. Opetuksen palveluverkon muutoksessa on lähtökohtana lukiopalveluiden keskittäminen kuuteen ns. kampuslukioon. Suuremmat lukiot edistävät tasapuolisempia ja parempia valinnan mahdollisuuksia opiskelijoille, ja koulutuksen laatu kyetään paremmin turvaamaan kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Perus- ja lukio-opetuksen tilankäyttöä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Lukiokoulutukselta vapautuviin tiloihin sijoitetaan perusopetuksen toimintaa, jolloin myös perusopetuksen tilankäyttö tehostuu ja kouluverkko tiivistyy sekä samalla vältetään uudisrakennusinvestointeja.

Oulu toipuu kohtuullisen hyvin ICT-toimialan rakennemuutoksesta

Oulu on kyennyt toipumaan kohtuullisen hyvin erityisesti ICT-toimialan rakennemuutoksesta. Oululaisen osaaminen on viimeisen vuoden aikana vetänyt puoleensa toistakymmentä kansainvälistä, korkean jalostusarvon yritystä, jotka työllistävät jo nyt yli 500 työntekijää. Kaupungin panostukset startup-rahoitukseen on omalta osaltaan tukenut uusien yritysten perustamista.

Oulun Innovaatioallianssin toimintaa uudistetaan vastaamaan paremmin muuttuneita tarpeita yhdessä yliopistojen, VTT:n, SYKE:en ja Technopoliksen kanssa.  Painopisteinä ovat uudistuva teollisuus, OuluHealth ja vetovoimainen kaupunki. Läpileikkaavana ekosysteeminä on digitalisaatio ja erityisesti 5G sekä ketterä kaupallistaminen. Viennin edistäminen painottuu lähialueille Ruotsiin ja Norjaan. Tavoitteena on, että niin suomalaiset yritykset kuin työntekijätkin löytäisivät lähimarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet. Uusien työpaikkojen syntyminen ja työttömyyden väheneminen on vuosien prosessi, joka on sidoksissa niin talouden elpymiseen kuin globaalien tapahtumien ketjureaktioihin. Ennusteiden mukaan pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy vielä nykyisestään ja tuo kunnille yhä kasvavan taloudellisen ja palveluiden järjestämisen vastuun.

Työllisyyteen panostetaan yli 40 miljoonaa euroa

Kaupungin panostus työllisyyden hoitoon on edelleen yli 40 miljoonaa euroa. Yli puolet kuluu yhä kasvaviin työmarkkinatuen kuntaosuuksiin. Kaupungin työllisyyttä edistävät palvelut ovat kuitenkin tiukasti sidoksissa valtion työllisyysmäärärahojen riittävyyteen, työllisyyspalveluita linjaavaan lainsäädäntöön ja päätöksiin, joiden pääasiallisin toimeenpanija on valtion TE -palvelut.  Kunnat tarvitsevat uusia työkaluja ja päätösvaltaa työllisyyspalveluiden toteuttamiseen. Oulun kaupunki on valmis pilotoimaan hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti kuntien työllisyyspalveluita rakentavaa kokeilua ja etsimään sen kautta uusia ratkaisuja työttömyyden haasteisiin.

Turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen panostetaan

Kesällä 2015 alkanut turvapaikanhakijoiden virta on tuonut Oulun seudulle tuhansia ihmisiä, joille Suomi ja meidän kulttuurimme ovat vieraita.  Vaikka ensimmäisessä vaiheessa päävastuun järjestelyistä kantaa valtio, ovat kaupunki ja kaupunkilaiset olleet aktiivisesti mukana hätämajoitusjärjestelyissä. Turvapaikanhakumenettelyn, joka kestää vuodesta kahteen, tuloksena pakolaisstatuksen tai oleskeluluvan saaneiden osalta vastuu siirtyy kunnille. Mikäli Oulun kaupunki onnistuu heidän kotouttamisessaan, lisääntyy monikulttuurisuus ja se tuo lisää kansainvälisyyttä myös työelämään.

Johtamisjärjestelmää kehitetään edelleen

Kaupungin johtamisjärjestelmä kehitetään vaiheittain. Alkuvuodesta 2016 siirrytään yhden kaupunginjohtajan malliin.  Hyvinvointipalvelujen uudistusta nopeutetaan ja otetaan käyttöön vuoden 2016 alusta. Sivistys- ja kulttuuripalveluissa uudistus tulee voimaan 2017 alusta. Asiakaslähtöisyyttä vahvistetaan siirtämällä valtaa, vastuuta ja resursseja alueellisen toimintamalliin lähemmäksi asiakkaita.

Tapahtumakaupunki Oulu kehittyy

Tapahtumakaupunki Oulu kehittyy vuoden 2016 aikana. Kuusisaaren kansanpuistoa kehitetään isojen tapahtumien mahdollistamiseksi. Asema-alue liitetään osaksi Oulun keskustaa ja aseman seudulle järjestetään arkkitehtikilpailu (SAFA). Torialueelle luodaan visiosuunnitelma ja toteutetaan arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailu. Aluekeskuksia kehitetään osana kaupunkirakennetta.

 

Lisätiedot:
Kaupunginjohtaja Matti Pennanen

Aineistot: www.ouka.fi/talous

 


 

Oulun
kaupunki tunnusluvut

TP2013

TP2014

TA2015

ENN2015

TA2016

TS2017

TS2018

Asukasmäärä vuoden lopussa

193832

196194

198243

198243

200473

202606

204638

Tulovero-%

19,25

20,00

20,00

20,00

20,00

20,00

20,00

     

 

   

 

 

Tuloslaskelman tunnusluvut

Toimintatulot/ 
Toimintamenot %

 

33,6 %

 

32,3 %

 

21,0%

 

20,6 %

 

19,4 %

19,2 %

18,5 %

Toimintakate (nettomenot) €/asukas

-4 366

-4 429

-4727

-4 823

-4 814

-4 852

-4 898

Vuosikate/
Poistot %

62,5 %

74,9 %

55,6 %

69,6 %

78,5 %

58,9 %

64,8 %

Vuosikate €/asukas

415

383

238

302

312

239

272

     

 

   

 

 

Rahoituslaskelman tunnusluvut

Investointien tulorahoitus, %

36 %

41 %

39 %

51 %

44 %

37 %

50 %

Lainanhoito-kate

2,2

2,2

0,6

0,7

1,6

0,6

1,1

Lainat €/asukas

2 858

3 266

3 341

3 222

3 569

3 964

4 156

Suhteellinen velkaantu-neisuus %

58

47

54

52

57

63

66

 

 
 

Oulun Satama ja Nallikari yhtiöityivät vuonna 2014, Oulun Energia ja Oulun Jätehuolto yhtiöityivät vuonna 2015. Yhtiöitymiset otettu huomioon tunnusluvuissa.