In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

6.2 AIHEKOKONAISUUDET

Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa

  • havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä
  • esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta
  • arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä
  • tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta.

Haukiputaan lukion aihekokonaisuuksia ovat

  1. aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
  2. hyvinvointi ja turvallisuus
  3. kestävä kehitys
  4. kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
  5. teknologia ja yhteiskunta
  6. viestintä- ja mediaosaaminen
  7. Unescon ASPnet kouluna toimiminen

Koulu valitsee vuosittain 2 – 3 aihekokonaisuutta ko. lukuvuoden painopistealueiksi.

AK 1: Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakun-nallinen, eurooppalainen sekä globaali.

Tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan
  • osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä
  • tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja
  • haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
  • omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen
  • tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita
  • ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle
  • tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä.

Aihekokonaisuuden tavoitteet konkretisoituvat erityisesti yhteiskuntatiedossa, historiassa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa, filosofiassa, lakitiedossa, talousmatematiikassa, taloustiedossa ja maantieteessä.

Opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan ja tutustuu erilaisiin osallistumisjärjestelmiin ja niiden toimintatapoihin osallistumalla ryhmän luottamusopiskelijoiden, oppilaskunnan hallituksen, lukion johtokunnan ja nuorisovaltuuston valintaan ja mahdollisesti toimimalla näissä tehtävissä. Ryhmänohjaustuokiossa, lukion kokouksissa, oppitunneilla ja muissa lukion tilaisuuksissa opiskelija harjaantuu esittämään oman perustellun mielipiteensä ja keskustelemaan siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä. Eri tavoin yhteiseen toimintaan osallistuva opiskelija tiedostaa vaikuttamismahdollisuutensa ja hänessä viriää halu osallistua lähiyhteisön, ko-tikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kummilapsitoiminnan ja Unesco-koulun projektien kautta opiskelija saa kokemuksia vaikuttamisesta eurooppalaisella ja globaalilla tasolla.

Opiskelijaa ohjataan ja kannustetaan ottamaan vastuu opiskelustaan. Omaksumalla aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen opiskelija toteuttaa sisäistä yrittäjyyttään ja ymmärtää työn merkityksen opiskelulleen. Opiskelijoita kannustetaan osoittamaan osaamistaan muun muassa osallistumalla erilaisiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Kansainvälisyyskursseihin liittyvässä varainhankinnassa ja oppilaskunnan taloudellisessa toiminnassa opiskelija tutustuu kuluttajan vaikuttamiskeinoihin ja harjaantuu käyttämään niitä. Opiskelija perehtyy yrittäjyyden eri muotoihin muun muas-sa yrittäjyyskurssilla, yritysvierailulla ja koulussa käyvien vierailijoiden kautta.

Takaisin sivun alkuun.

AK 2: Hyvinvointi ja turvallisuus

Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tulee näkyviin osittain jo lukio-opetuksen yleisissä tavoitteissa, kun opiskelutaidoissa korostetaan ja kehitetään taitoa toimia yhdessä toisten kanssa ja valmiuksia itsensä ilmaisemiseen. Haukiputaan lukion toimintakulttuuri ja työskentelyilmapiiri luovat edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Opetuksessa, opiskelussa ja muussa toiminnassa (esimerkiksi oppilaskunta) sekä opiskeluympäristössä vahvistetaan ja edistetään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta. Tarkoitus on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset ja oppii toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta lähiyhteisöissään ja yhteiskunnan jäsenenä.

Tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa ke-hittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti
  • rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea
  • osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa
  • toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen
  • tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa
  • osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille.

Erilaisissa oppimis- ja vuorovaikutustilanteissa opiskelija harjaantuu ilmaisemaan tunteitaan ja näkemyksiään muiden tunteet ja mielipiteet huomioon ottaen sekä käsittelemään pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti (esimerkiksi ryhmätyöskentely, yhteissuunnittelu, oppilaskuntatoiminta). Opiskelijalle järjestetään mahdollisuus oppilaskunnan toimintaan, tutortoimintaan ja muuhun kouluyhteisön toimintaan ja kehittämiseen osallistumalla ottaa vastuuta yhteisön hyvinvoinnista ja tukeutua muihin apua tarvitessaan. Osallistumalla yhteisesti noudatettavien sääntöjen ja käytänteiden luomiseen opiskelija harjaantuu arvioimaan, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat ja rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia, turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta ja mitkä vaarantavat niitä.

Opiskelija saa tietoa eri oppiaineissa ja erilaisten teematilaisuuksien kautta hyvinvointia ja turvallisuutta edistävistä elämän- ja toimintatavoista sekä hyvinvointia uhkaavista ongelmista. Lukiossa on kirjallisena toimintamalleja erilaisten kriisitilanteiden hoitamiseksi (muun muassa päihdetoimintamalli, kriisiohjelma, turvallisuussuunnitelma). Opiskelijoille selvitetään toimintatapoja ja annetaan tietoa erilaisista tukipalveluista ja opastetaan, kannustetaan ja autetaan avun hakemisessa. Opinto-oppaassa selvitetään ensisijaiset auttajat, jotka ohjaavat tarvittaessa turvautumaan muihin hyvinvointipalveluihin.

Takaisin sivun alkuun.

AK 3: Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon toimintaan ja maapallon kantokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta.

Tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta, esteettisestä ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän
  • osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia
  • pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekologisesti kestävä tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri
  • osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena
  • osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista. Maantieteen ja biologian kursseilla selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Maantieteen, historian, yhteiskuntatieteen, taloustieteen ja kielten kursseilla tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Maantieteen, biologian, fysiikan ja kemian kursseilla arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Koko koulun toiminnassa harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä.

Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustaa lukion ympäristöohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri.

Takaisin sivun alkuun.

AK 4: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

Lukio-opetus tarjoaa opiskelijalle eri oppiaineissa mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään ja tutustua muihin kulttuureihin. Esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden, historian, uskonnon, psykologian, maantieteen ja taideaineiden opetuksessa vahvistetaan opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä ja korostetaan hänen tehtäväänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Eri oppiaineiden, erityisesti vieraiden kielten opetuksessa opiskelija saa tietoa yhteisistä pohjoismaisista, eurooppalaisista ja yleisinhimillisistä arvoista ja siitä, miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Unescon ASPnet-koulutoiminta ja yhteiset projektit ulkomaisten ystävyyskoulujen kanssa tarjoavat opiskelijalle valmiuksia saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä.

Tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä
  • tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä
  • on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina
  • arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja
  • osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa
  • pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi.

Erilaisissa oppimistilanteissa opiskelija tutustuu kulttuurikäsitteen erilaisiin tulkintoihin ja oppii kuvaamaan kulttuureiden erityispiirteitä. Opiskelija saa tietoa henkisestä ja aineellisesta kulttuuriperinnöstä myös erilaisten projektien, vierailujen ja lukion omien tapahtumien yhteydessä. Leirikoulun sisältävät kansainvälisyyskurssit ja opintomatkat ulkomaille sekä vaihto-oppilastoiminta harjaannuttavat opiskelijaa toimimaan oman kulttuurinsa tulkkina ja antavat hänelle mahdollisuuksia kommunikoida vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa. Kummilapsitoimintaan osallistuminen laajentaa kulttuurien tuntemusta kehitysmaihin ja kasvattaa ymmärtämään yksilön vastuuta muista ihmisistä.

Takaisin sivun alkuun.

AK 5: Teknologia ja yhteiskunta

Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa koroste-taan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia.

Tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia
  • ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan
  • osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin
  • ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen
  • oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään.

Opiskelijaa ohjataan pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista muun muassa historian ja yhteiskuntatieteen, äidinkielen ja kirjallisuuden, biologian ja muiden luonnontieteiden tunneilla. Lukion kaikessa toiminnassa opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja kehitetään muun muassa avoimilla tehtävillä kokeellisessa luonnontieteiden opetuksessa, ohjelmoinnin opetuksessa sekä yhteistyössä muun muassa ammattioppilaitosten, yliopiston ja yritysten kanssa. Teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia tarkastellaan kaikkien oppiaineiden kursseilla. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta pohditaan yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan.

Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous.

Takaisin sivun alkuun.

AK 6: Viestintä- ja mediaosaaminen

Haukiputaan lukio tarjoaa opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukio vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä mahdollisuuksia yhteistyöhön paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä.

Tavoitteena on, että opiskelija

  • saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja
  • osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään
  • saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot
  • pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä
  • tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä
  • tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä
  • saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.

Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Eri oppiaineiden kursseilla tehdään tuotoksia erilaisille medioille monipuolisilla välineillä. Koulun kirjasto yhteistyössä kunnan kirjaston kanssa tarjoaa monipuolisen ympäristön itsenäiseen tiedonhankintaan. Lukion eri oppiaineiden suhde mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin on esitetty kunkin oppiaineen yhteydessä.

Takaisin sivun alkuun.

AK 7: Unescon ASP-kouluna toimiminen

Haukiputaan lukio kuuluu UNESCON ASPnet kouluverkostoon.

Verkostoon kuuluvien koulujen tavoitteet ovat maailmanlaajuisia. Koulujen tavoitteena on parantaa opetuksen tasoa erityisesti keskittymällä opetuksen eettisiin, kulttuurisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin, uusien opetusmetodien ja opetusmateriaalien käyttämiseen ja kehittämiseen. ASPnet-koulujen keskeisiin tehtäviin kuuluvat rauhankasvatus, kulttuuriperinnön tuntemuksen lisääminen, ihmisten tasa-arvoisuuden korostaminen, suvait-sevaisuuden lisääminen ja yhteisölliseen oppimiseen pyrkiminen. ASP-net kouluverkostoon kuuluvien koulujen opetuksen innovatiiviset asiat ovat kaikkien verkostoon kuuluvien koulujen käytettävissä ja kouluilla on velvollisuus tiedottaa kansalliselle ja kansainväliselle verkostolle koulussa tapahtuvista uusista asioista, jotta niistä voisivat hyötyä mahdollisimman monet verkoston jäsenkoulut. ASPnet-koulun tulee osallistua aktiivisesti alueellisiin ja maailmanlaajuisiin keskusteluihin ja teemojen käsittelyyn. Tavoitteena on, että kouluissa kehitetyistä projekti-ideoista kehittyy alueellisia tai maailmanlaajuisia esimerkkiprojekteja, joiden kehittelyssä käytetään seminaareja, opettaja- ja opiskelijavaihtoa ja niistä tiedotettaessa kaikkia käytössä olevia viestintäkeinoja.

Haukiputaan lukio noudattaa Unescon ASPnet-koulujen toimintaperiaatteita. Koulun opetuksessa kiinnitetään erityishuomiota luonto- ja kulttuurikohteisiin, jotka kuuluvat Unescon maailmanperintölistalle. Myös oman kunnan ja oman lähialueen tärkeät luonto- ja kulttuurikohteet huomioidaan opetuksessa. Tavoitteiden saavuttamiseksi koulussa toteutetaan opetuksen eheyttämistä ja yhteistyötä eri oppiaineiden välillä ja haetaan aktiivisesti toimintayhteyksiä lähialueella toimivien tavoitteiltaan samantapaisten yhteisöjen kanssa.

Takaisin sivun alkuun.