In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

5 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

5.1 ARVIOINNIN TAVOITTEET

Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom)

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

5.2 KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI

5.2.1 Kurssi ja sen suorittaminen

Lukion oppiaineet jakaantuvat kursseihin, joiden laajuus on keskimäärin 38 oppituntia. Soveltavat kurssit voivat olla mainittua tuntimäärää laajempia tai suppeampia. Kurssi voidaan suorittaa opetukseen osallistumalla, osittain tai kokonaan itsenäisesti opiskellen. Kurssin arvioinnissa sovelletaan samoja periaatteita riippumatta opiskelijan opiskelutavasta. Kurssi arvioidaan sen päätyttyä.

5.2.2 Kurssin arviointi

Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä (Lukioasetus 810/1998, 9 § 1 mom).

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen (Lukioasetus810/1998, 9 § 2 mom). Yleisistä arviointiperusteista tiedotetaan opiskelijoille lukion alkaessa ja myöhemminkin muun muassa opinto-ohjauksen tunneilla. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

Kurssin arviointi on monipuolista ja perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin näyttöihin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin sekä opiskelijan tietojen ja taitojen arvi-ointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi sekä vertaisarviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja.

Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4 – 10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja (Lukioasetus810/1998, 6 § 2 mom). Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa kunkin kurssin kohdalla esitetyllä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Opetussuunnitelmassa on kunkin koulukohtaisen kurssin kohdalla tarkemmin määritelty kurssin arviointi.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Rehtori ja opettajakunta päät-tävät yksilöllisestä arviointilinjasta.

5.2.3. Kurssin RUB6 ja ENA8, SAA8, RAA8 ja VEA8 arviointi

Toisen kotimaisen kielen B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10, kuten muutkin opetussuunnitelmien perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10.

"Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa Opetushallitus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella." (Lukiolaki629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 § 3 mom)

"Lukiolain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Koe arvioidaan numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoitettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin." (Lukioasetus810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 6 § 4 mom)

Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaan asianomaisen kielen ja oppimäärän puhumiselle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen.

5.2.4 Poissaolojen vaikutus kurssin arviointiin

Hyväksytystä syystä kurssilta poissa ollut opiskelija voidaan jättää arvostelematta, jos opettaja katsoo, että opiskelijan antamat näytöt eivät riitä oikeudenmukaisen arvioinnin suorittamiseen. Riittävän näytön antamiseksi opiskelijalla on oikeus sovitulla tavalla suorittaa opettajan määräämät tehtävät ja osallistua kurssikokeeseen.

Mikäli opiskelija on ilman hyväksyttävää syytä toistuvasti pois opinto-ohjelmaansa valitsemaltaan kurssilta, kurssi katsotaan keskeytetyksi ja se jätetään arvioimatta.

5.2.5 Itsenäisesti opiskellun kurssin arviointi

Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti (Lukioasetus810/1998, 4 § 1 mom) ja toisaalta opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta (Lukioasetus810/1998, 4 § 2 mom). Kurssin suorittaminen itsenäisesti vastaa työmäärältään kurssin suorittamista opetukseen osallistumalla. Opetussuunnitelmassa on kunkin oppiaineen kohdalla lueteltu ne kurssit, joita ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssin suorittamiseen itsenäisesti on saatava ao. aineenopettajan ja rehtorin suostumus.

Mikäli opiskelija suorittaa kurssin kokonaan tai osaksi itsenäisesti tai opetukseen osallistumatta, noudatetaan kurssin arvioinnissa soveltuvin osin edellä mainittuja kurssin arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Itsenäisen suorituksen vastaanottaa rehtorin määräämä opettaja, joka selvittää opiskelijalle kurssin suoritus- ja arviointiperiaatteet. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana.

5.2.6 Kurssin suorittaminen uudelleen

Mikäli opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan (4 tai H), hän voi yrittää kurssin suoritusta kerran uusintakuulustelussa tai osallistumalla kurssin opetukseen uudelleen.

Opiskelija voi korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa osallistumalla korotuskuulusteluun tai kurssin opetukseen uudelleen tai suorittamalla kurssin itsenäisesti uudelleen. Kahdesti lukuvuodessa järjestettävässä korotuskuulustelussa saa alle vuoden vanhaa hyväksyttyä arvosanaa korottaa yhden kerran. Opetukseen osallistumalla hyväksyttyä kurssiarvosanaa voi korottaa, mikäli opetusryhmään mahtuu. Itsenäisesti opiskelemalla saa samaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa korottaa yhden kerran, mikäli kurssin itsenäinen suorittaminen on opetussuunnitelman mukaan mahdollista. Kaikissa korotustavoissa parempi suoritus jää voimaan.

Uusinta- ja korotuskuulustelussa tuloksen arviointi voi edellyttää sellaisia erikseen määriteltäviä osioita, jotka liittyvät kurssin tavoitteiden saavuttamiseen. Erikseen määriteltävät osiot voidaan suorittaa myös muuna opettajan määräämänä ajankohtana.

Uusinta- ja korotuskuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti. Ilmoittautuminen on sitova. Tarkemmat ohjeet ovat opinto-oppaassa.

Muiden aineiden opiskelu voi jatkua jonkin aineen etenemisesteestä huolimatta.

5.2.8 Kesken oleva kurssisuoritus

Opiskelijan tulee hoitaa kurssisuoritukset valmiiksi pääsääntöisesti sen jakson aikana, jolloin hän on kurssin opiskellut. Jos kurssisuoritus kuitenkin jää kesken poissaolojen, puuttuvan osasuorituksen tai kokeen vuoksi, kurssi arvioidaan merkinnällä X. Tällöin opiskelijan tulee sopia opettajan kanssa aikataulu, jonka puitteissa hän suorittaa kurssin loppuun. Kurssisuorituksen täydentämistä ei kuitenkaan voi siirtää seuraavaan lukuvuoteen, vaan osasuoritukset menetetään lukuvuoden päättyessä.

5.2.9 Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia (Lukiolaki629/1998, 23 § 1 mom). Opiskelijalla on pyynnöstä oikeus saada päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta ennen mainittujen opintojen aloittamista (Lukiolaki629/1998, 23 § 2 mom). Päätöksen tekee rehtori. Opintojen hyväksilukemisella pyritään välttämään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentämään opiskeluaikaa.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1 - 5 lukioasteikko asteikko 1 - 3
1 (tyydyttävä)
2 (tyydyttävä)
3 (hyvä)
4 (hyvä)
5 (kiitettävä),
5 (välttävä)
6 (kohtalainen)
7 (tyydyttävä)
8 (hyvä)
9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)
1
1
2
2
3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, niistä annetaan numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.

Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, järjestetään lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molempia.

5.2.10 Opintojen edistymisestä tiedottaminen

Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen (Lukioasetus810/1998, 6 § 1 mom) .

Jotta lukio voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. Tarkemmat ohjeet ovat opinto-oppaassa.

5.3 OPPIAINEEN ARVIOINTI

5.3.1 Oppiaine

Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin (Valtioneuvoston asetus955/2002 ).

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuuluminen eri oppiaineiden oppi-määriin kuvataan opetussuunnitelmassa ao. kurssien kohdalla. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.

5.3.2 Oppiaineen oppimäärän arviointi

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskelusuunnitelman mukaisesti opis-
keltuja pakollisia ja opetussuunnitelman
perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia
syventäviä kursseja

Hylättyjä kurssiarvosanoja
enintään
1–2 kurssia 
3–5 kurssia 
6–8 kurssia 
9 kurssia tai enemmän
0
1
2
3

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta kerrotaan tarkemmin opetussuunnitelmassa kunkin kurssin kohdalla.

Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen (Lukioasetus810/1998, 8 § 3 mom).

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvioinnista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi

  • oppimäärään liittyvien koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä.
  • opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Jos oppimäärään kuuluvat koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan numeroin, ne voivat korottaa oppiaineen arvosanaa mutta eivät laskea.

5.3.3 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet

Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin (FY, KE, FI, PS, TE, KU/MU) sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

 

5.4 LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy (Lukioasetus810/1998, 1 § 1 mom). Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus955/2002).

 

5.5 ARVIOINNIN UUSIMINEN JA OIKAISU

Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä (Lukioasetus810/1998, 13 § 1 mom).

Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava (Lukioasetus810/1998 , 13 § 2 mom).

Opiskelijoille tiedotetaan arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta.

 

5.6 TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT

"Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus810/1998, 8 § 1 mom)

"Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä on säädetään." (Lukioasetus810/1998, 8 § 2 mom)

Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:

  1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän.
  2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.
  3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.

Lukion todistuksessa on seuraavat tiedot:

  • todistuksen nimi
  • koulutuksen järjestäjän nimi (Haukiputaan kunta)
  • oppilaitoksen nimi (Haukiputaan lukio)
  • opiskelijan nimi ja henkilötunnus
  • suoritetut opinnot
  • todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus
  • tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta
  • arvosana-asteikko

Selvitys kielten oppimääristä

A = perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen kielen oppimäärä

B1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä

B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä

B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä

Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan.

Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Muu opiskelijan äidinkieli".

Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).

Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.

Lukioasetuksella säädetyn suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annettavaan todistukseen merkitään seuraavat tiedot:

  • todistuksen nimi
  • koulutuksen järjestäjän nimi
  • oppilaitoksen nimi
  • opiskelijan nimi ja henkilötunnus
  • kokeessa suoritettu kieli ja sen oppimäärä ja kokeesta saatu arvosana
  • todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus
  • tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta
  • arvosana-asteikko

Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.

Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty).

Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat.

Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.

Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä.

Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

 

5.7 KOULUN ITSEARVIOINTI

Opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisen ja toimivuuden yhteydessä tapahtuva arviointi on edellytys koulun toiminnan tarkoituksenmukaiselle uudistamiselle. Tämä edellyttää koululta oman toimintansa jatkuvaa suunnitelmallista arviointia. Itsearvioinnin avulla edistetään koulun mahdollisuuksia toimia hyvänä oppimis- ja työympäristönä.

Koulun itsearviointi on opetussuunnitelman jatkuvaa kehittämistä. Itsearvioinnin tehtävänä on tunnistaa koulun tila ja kehittämistarpeet monipuolisesti ja samalla vahvistaa koulun tavoitellun profiilin toteutumista. Arviointitieto luo pohjan myös koulun voimavarojen suunnittelulle.

Itsearviointiin voivat osallistua opettajat, opiskelijat ja muut kouluyhteisön jäsenet sekä opiskelijoiden huoltajat ja mahdollisesti muut yhteistyötahot. Arvioinnin kohteet ja kriteerit valitaan opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja koulun painopisteiden pohjalta.

Haukiputaan lukion arviointisuunnitelmassa määritetään tarkemmin arvioinnin kohteet ja painopisteet sekä arviointitavat suunnitelmakaudella. Työsuunnitelmassa määritellään kunkin opiskeluvuoden itsearvioinnin kohde tai kohteet sekä tavat, joilla arviointi suoritetaan.