In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

3. TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT

3.1 Oppimiskäsitys

Haukiputaan lukion opetussuunnitelma pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota.

Opetuksessa otetaan huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa.

3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät

Haukiputaan lukio muodostaa oppimisympäristön, jossa vahvistetaan ja kehitetään opiskelijan valmiuksia lujalta kansalliselta pohjalta kohdata kansainvälistymisen haasteet (AK 4), omaksua kestävän kehityksen periaatteet (AK 3), kasvaa terveeksi ja itsetunnoltaan vahvaksi (AK 2). Luomalla yhteyksiä koulun ulkopuolelle ja muilla tavoin järjestetään opiskelijoiden oma-aloitteisuudelle, yritteliäisyydelle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle monipuolisia toteutumismahdollisuuksia (AK 1).

Haukiputaan lukio on mukana Oulun seudun toisen asteen oppilaitosten yhteistyöverkossa. Yhteistyötä tehdään myös muiden eri puolilla maata sijaitsevien lukioiden kanssa esimerkiksi video- ja etäopetuksen muodossa. Ulkomailla sijaitsevien ystävyys- ja yhteistyökoulujen kanssa harrastetaan opiskelijavaihtoa ja vierailuja molempiin suuntiin. Toimiminen Unescon ASP-kouluna tuo ensisijaisiksi kumppaneiksi muut ASP-koulut eri puolilta maailmaa. Yhteyksiä on myös yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin, Oulun ammattiopiston Haukiputaan yksikköön, Kiiminkijoen opistoon, seurakuntaan ja paikalliseen kulttuuri- ja yritysmaailmaan.

Kunkin kurssin alussa on opettajan ja opiskelijoiden yhteinen suunnittelutunti. Opiskelijoille selvitetään kurssin tavoitteet ja arvioinnin perusteet sekä sovitaan työtavoista ja arvioinnista. Opiskelijoiden erilaisuus otetaan huomioon käyttämällä monipuolisesti erilaisia opiskelumenetelmiä. Opiskelijoita autetaan oman oppimistyylinsä löytämisessä myös antamalla positiivista palautetta onnistumisista. Työtavat tukevat luvussa 3.1 esitettyä oppimiskäsitystä.

Uutta tekniikkaa käytetään sopivissa yhteyksissä. Tietoteknisiä laitteita on myös luokkatilojen ulkopuolella, jotta opiskelijat voivat käyttää niitä oppituntien ulkopuoliseen työskentelyyn. Tiedonhankintaa varten on käytettävissä koulun kirjasto, Internet-verkko ja erilaisia sähköisiä tallenteita. Opetusohjelmia on kaikkiin oppiaineisiin. (AK 5, 6)

Eri oppiaineiden välinen integraatio otetaan huomioon vuotuisessa suunnitelmassa. Tällä mahdollistetaan tietojen ja taitojen harjoittaminen aidoissa tilanteissa.

3.3 Toimintakulttuuri

Haukiputaan lukion toimintakulttuuriin vaikuttavat seuraavat erikseen päätetyt ohjeistukset: Haukiputaan lukion opinto-opas, perehdyttämisopas opettajille, järjestyssäännöt, turvallisuussuunnitelma, kriisisuunnitelma, päihdesuunnitelma, ympäristöohjelma, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia, kansainvälisyyskasvatuksen strategia ja arviointisuunnitelma.

Jokaisella Haukiputaan lukion kouluyhteisöön kuuluvalla tulee olla riittävästi perusteltua tietoa hänelle asetetuista odotuksista, velvollisuuksista ja oikeuksista. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää omaa työyhteisöään ja vaikuttaa koulun toimintaan. Tavoitteena on, että opiskelija osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella kunnioittaen muiden mielipiteitä (AK 1). Opiskelija haluaa osallistua lähiyhteisön kehittämiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiseen päätöksentekoon sekä omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen (AK 1). Opiskelijaa rohkaistaan ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea ja toimimaan niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen (AK 2).

Haukiputaan lukion opiskelijoille ja opettajille jaetaan syksyisin opinto-opas, jossa määritetään koulun toimintamuodot. Oppaassa esitellään lukion käytännöt tiedottamisessa, kokeiden palautuksessa, poissaolojen selvittämisessä ja tilojen käytössä. Oppaassa on myös lukion järjestyssäännöt, opiskelun arviointi ja koulun toiminnan arviointisuunnitelma sekä keskeiset tiedot ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Se sisältää lukuvuoden kurssitarjottimen, tapahtumakalenterin ja ruokalistan. Siinä esitellään koulun henkilökunta, opiskelijahuoltopalvelut ja oppilaskuntatoiminta. Oppaassa on myös kuvaukset koulun juhlapäivistä ja muista erityispäivistä (AK 4). Oppaan sisällöstä ja siihen vuosittain tehtävistä muutoksista päättävät henkilökunta ja opiskelijat.

Haukiputaan lukio ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Yhteisön jokainen jäsen tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta, esteettisestä ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän (AK 3). Koulu pyrkii toiminnassaan (muun muassa energian käyttö, välineiden hankinta ja jätehuolto) energian ja raaka-aineiden käytön minimointiin sekä ympäristön varjelemiseen (AK 3). Toiminnan periaatteet ja käytänteet esitellään lukion ympäristöohjelmassa. Haukiputaan lukion toiminnan lähtökohtana on yksilön ja yhteisön hyvinvointi. Tavoitteena on sosiaalista pääomaa vahvistava yhteisö, joka tunnistaa jäsentensä voimavarojen riittävyyden.

Koulussa on riittävästi ajanmukaisia teknisiä laitteita, joiden avulla opiskelijaa ohjataan käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Laitehankinnoista keskustellaan opiskelijoiden kanssa, jotta he oppivat tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia sekä ihmisen ja teknologian suhdetta. Tällöin kiinnitetään huomiota myös ihmisen erilaisten tarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan (AK 5). Tieto- ja viestintätekniikan käytössä opiskelijaa ohjataan huolehtimaan yksityisyyden suojasta ja tietoturvasta (AK 6). Opiskelijan vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaitoja kehitetään käyttämällä erilaisia medioita (sähköiset mediat, painettu materiaali, lähiviestintä) monipuolisesti muun muassa tiedottamisessa sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteydenpidossa (AK 1, 6).

Kouluyhteisön jäseniä perehdytetään alueellisiin ja maailmanlaajuisiin UNESCON ja ASPnet-koulujen projekteihin, joihin myös osallistutaan mahdollisimman aktiivisesti. Kansainvälisistä juhlapäivistä huomioidaan ainakin YK:n päivä (24.10.) ja Eurooppa-päivä (9.5.). Tärkeimmät kansalliset huomioitavat juhlapäivät ovat itsenäisyyspäivä (6.12.), Kalevalan päivä (28.2.), Runebergin päivä (5.2.) ja Aleksis Kiven päivä (10.10.) (AK 7).

Rehtori on lukiossa operatiivinen visionääri, joka määrittelee eri toimijoiden ja toiminnan osien tavoitteita sekä vastaa siitä, että opiskelijat ja opettajat työskentelevät asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Rehtori kehittää lukion hallintoa ja henkilöstöä ja johtaa koulutyötä lainsäädännön, opetustoimen strategian sekä henkilöstö- ja talousresurssien puitteissa.

Haukiputaan lukiossa on rehtorin lisäksi apulaisrehtori, joka muodostaa työparin rehtorin kanssa. Apulaisrehtorin toimenkuva määräytyy lukion strategisten linjausten mukaisesti. Lukion opinto-ohjaajat toimivat rehtorin ja apulaisrehtorin tukena koulun toiminnan suunnittelussa ja opiskelijahallinnossa. Erilaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustetaan vuosittain työryhmiä.

Koulun kehittämisen varmistamiseksi henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti.

Koulu esittelee toimintaansa ja tarjoaa vuorovaikutusmahdollisuuksia mahdollisimman laajasti sähköisissä ja muissa julkaisuissa, jolloin tieto siirtyy myös erilaisille sidosryhmille.

Koulun toimintaa arvioidaan jatkuvasti erillisen arviointisuunnitelman mukaisesti.

3.4 Opintojen rakenne

Lukio-opinnot muodostuvat pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Pakollisia kursseja on matematiikan tasosta riippuen 47 – 51. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi lukiossa on koulukohtaisia, tässä opetussuunnitelmassa esiteltyjä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit ja niiden suoritusjärjestys määritellään tässä opetussuunnitelmassa. Opiskelijan tulee suorittaa vähintään 75 kurssia.