In English | På svenska | Tekstin koko A- A+

Lisää sivun otsikko Lisää sivun otsikko

Jakun koulun oppilaat haastattelivat syksyllä 1999 koulun 100-vuotisjuhlan yhteydessä kyläläisiä. Tässä eräitä  haastatteluista.

Haastateltavana Reino Niskala

Kuinka vanha olette?

- 73 vuotta. 

Millainen oli lapsuudenkotinne?

- Pieni talo, jossa asui iso perhe. Vilinää riitti. Nukuttiin mm."rellussa". Naapuritkin olivat tärkeitä. 

Millaisia leikkejä leikitte, kun olitte lapsi? 

-Itse tehty keppihevonen ja konkka. Maapelejä kuten kiistu, jossa heitettiin tarkkuutta. 

Oliko ruuasta koskaan pulaa?

- Ei ollut. Oltiin omavaraisia, eli taloissa oli kotieläimiä, joista saatiin esim. maito ja voi. Viljaa viljeltiin ja keväällä leivottiin paljon esim. ruisleipää. Talkkunapuurokin oli hyvää. 

Mikä oli lapsuutenne mieliruoka?

-En muista. Ispinävelli ja poronsorkkavelli ei aina maistunut. 

Miten vaatteet hankittiin lapsuudessanne?

- Paljon tehtiin lampaan villasta kehräämällä. Kesävaatteet olivat joskus puuvillasta, jota ostettiin. Parkkinahkasta tehtiin kenkiä. 

Kävitte aikoinanne Jakun koulua. Muistatteko minä vuosina kävitte koulua?

-Koulua kävin vuosina 1936-40. Olin koulun alkaessa 10-vuotias. 

Muistatteko opettajianne nimeltä? - Laura Hautajärvi. 

Kuinka monta luokkaa koulussanne oli? -Neljä luokkaa. 

Kuinka monta oppilasta luokassanne oli? -Noin 30. 

Mitä oppiaineita silloin oli?

- Maantieto, historia, matematiikka, äidinkieli, jossa oli mm. kirjoittamista. Tehtiin käytännön harjoituksia. Koululla oli mm. höyrykone. 

Mitä teitte välitunneilla? - Oltiin hippasilla ja leikittiin. 

Kuinka pitkiä koulupäivät olivat? - Viisi tuntia kuutena päivänä viikossa. 

Tarjosiko koulu teidän aikananne ruoan oppilaille? 

-Ei. Kotoa otettiin voileipää ja laitettiin se sanomalehtipaperiin. Maitopullo oli myös tärkeä. 

Miten oppilaat kulkivat koulumatkansa? 

-Veneellä oppilaat kulkivat keskenään 1951 syksyyn asti ja tietenkin jalan. Aikaisemmin talot huolehtivat venekuljetuksen jokainen tavallaan. 

Kertoisitteko jonkin koulumuistonne? -Yksi poika heitti minua kivellä nenään ja siihen tuli haava. 

Muistatteko koulun paloa sota-aikana? Kertoisitteko siitä? 

-Turtisen Kalevi tuli sanomaan, että koulu palaa eikä sitä voi sammuttaa. Olin katsomassa, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä. 

Olitte myöhemmin käsityönohjaajana Jakun koululla. Miksi käsityönohjaajaa tarvittiin?

-Opettaja oli kätevyyden näyttäjänä. 

Millaiset olivat koulun käsityötilat ja välineet? 

-Eteinen oli käsityötila ja välineet olivat samanlaisia kuin ennenkin, höyläpenkit ja käsityökaapit. 

Millaisia käsitöitä tuolloin tehtiin?

-Esimerkiksi kukkapurkkien asetustelineitä ja ajankuluksi myös vuoleskeltiin. 

Mitä piditti työstänne?

-Työ oli mukavaa. Tunnit pidettiin kolmen tunnin jaksoissa. 

Millä kulkuneuvolla nuoruudessanne kuljettiin?

- Kävelemällä. Polkupyöriäkin oli. Hevonen ja kärryt oli lähes joka talossa. 

Mikä oli ammattinne?  - Maatalouden työt. 

Mitä muistatte sota-ajasta?

-Sen kun venäläiset lensivät Oulua pommittamaan talvisina pakkaspäivinä. Muistan, kuinka koneen kirkkaat kyljet kiiltelivät pakkasauringossa ja iltaisin pidettiin pimennysverhoja. 

Asutteko nykyään yksin vai perheen parissa?

-Yksin. Sukulaisia asuu tässä lähistöllä. 

Onko teillä lemmikkieläintä? -Ei. 

Mitä teette nykyään mielellänne? 

-Kävelen, että pysyn terveenä. 

Mitkä ovat mielestänne suurimmat muutokset elämisessä nykyään, jos vertaatte tätä aikaa teidän lapsuudenaikaanne?

-Se, että kaikki tehdään koneilla. Esim. vilja leikattiin sirpillä. Elämänpiiri oli suppeampi. Radiotkin olivat vielä harvinaisia. Muistan Markus-sedän lastentunnit. 

Haluaisitteko sanoa jotakin meille nykyisille Jakun koulun oppilaille? -Se, että teillä on mahdollista oppia paljon. Käyttäkää koulua hyväksenne niin onnistutte elämässänne!

Arttu ja Olli

Elsa Päkkilän haastattelu

Mikä teidän nimenne on? 

- Elsa Päkkilä 

Kuinka vanha olette? 

- 77 vuotta 

Millainen oli lapsuudenkotinne? 

- Kotini oli vanhanajan maalaistalo ja kaikille riitti työtä. 

Millaisia leikkejä leikitte, kun olitte lapsi? 

- Ulkoleikkejä  

Oliko ruuasta koskaan pulaa? 

- Ruuasta ei ollut pulaa, kun oli omavarainen maatalous. 

Mikä oli lapsuutenne mieliruoka? 

- Lihaperunakeitot 

Miten vaatteet hankittiin lapsuudessanne? 

- Kaupasta ostettiin ja kotona tehtiin työvaatteet. 

Kävittekö aikoinaan Jakun koulua? 

- Kävin. 

Minä vuosina kävitte koulua? 

- Kävin Jakun koulua vuosina 1930-1934. 

Muistatteko yhtään opettajaanne nimeltä? 

- Ainoa opettajani oli Laura Hautajärvi. 

Kuinka monta luokkaa koulussanne oli? 

- Yksi luokka ja vanha pirtti, jossa oli käsityöt pojille. 

Kuinka monta oppilasta luokassanne oli? 

- Luokassamme oli noin 40 oppilasta. 

Mitä oppiaineita silloin oli?

- Uskonto, laskento, kielioppi, voimistelu, historia, luonnontiede, kaunokirjoitus, piirustus ja laulutunti. 

Mitä teitte välitunneilla? 

- Oltiin lumisotaa, näkkistä ja palloleikkejä yms. 

Kuinka pitkiä koulupäivät olivat? 

- 5 tuntia 

Tarjosiko koulu teidän aikananne ruoan oppilaille? 

- Ei tarjonnut 

Miten oppilaat kulkivat koulumatkansa? 

- Kävelemällä ja talvella hiihtämällä 

Mikä koulumuisto on jäänyt mieleenne? 

- Mieleeni on jäänyt joulujuhlat ja äitienpäivät. 

Mitä muistatte koulun palosta sota-aikana? 

- Koulun palosta muistan, että iltamyöhäsellä, kun oltiin jo nukkumassa, Turtisen Betty koputti ikkunaan ja kysyi, onko poliisi Virkkula meillä. Hän oli meillä yötä ja hän lähti veli Arvin kanssa palopaikalle. 

Millä kulkuneuvolla nuoruudessanne liikuttiin? 

- Talvella suksilla ja kesällä kävelemällä ja pyörällä, jos oli. 

Mikä oli teidän ammattinne? 

- Karjanhoitaja 

Pidittekö työstänne? 

- Varmasti pidin 

Mitä muistatte sota-ajasta? 

- Muistan, kun saksalaiset asuivat kaksi viikkoa Jakkukylässä. Siitosen kankaalla heillä oli kortteeri. He ajoivat ratsuillansa ympäri kylää. Saksalaiset räjäyttivät rautatiesillan. Itse olin silloin Pyöriässä elukoitten kanssa. 

Miten nykyään asutte? 

- Yksin ja pojan perhe asuu seinän takana. 

Mitkä ovat suurimmat muutokset elämässänne, jos vertaatte tätä aikaa teidän lapsuuteenne? 

- Nykyinen elämä on loistoelämää.

Marjo ja Liisa-Maria