In English | På svenska | Tekstin koko A- A+

Tutkimushistoria Tutkimushistoria

Pahkakosken arkeologiset kaivaukset 1960

Ensimmäinen tunnettu maininta Kierikin alueelta löytyneistä muinaisrakennelmista on 1800-luvulta. Vuonna 1960 alkaneissa arkeologisissa kaivauksissa tehtiin merkittäviä löytöjä: asuinpainanteita ja tuhansittain esineitä. Ymmärrettiin, että Kierikin alue on ollut merkittävä asuinpaikka lähes kahden vuosituhannen ajan noin 5000-3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Uudelleen Kierikin aluetta alettiin tutkia 1990-luvulla, jolloin löydettiin lisää asuinpainanteita, kivikautisten rivitalojen pohjia sekä Purkajasuossa säilyneitä muinaisia kalastusvälineitä.


Kierikin kukoistava kyläkulttuuri 7000–5000 vuotta sitten

Kierikin vanhimmat asuinpaikat ovat Iijoen Pahkakosken alueella, jonne asukkaat saapuivat idästä loittonevaa merenrantaa seuraten noin 5000 eKr. Nouseva lohi ja sitä seuraavat hylkeet houkuttelivat uudisasukkaita, jotka keräsivät ja pyydystivät kaiken elämiseen tarvittavan lähiympäristöstään. Tuolloin opittiin myös keramiikanvalmistustaito, joka omaksuttiin Suomeen todennäköisesti kaakosta. Saviastioita käytettiin esimerkiksi ravinnon varastointiin.

Viimeistään noin 4000 eKr. Kierikissä asuttiin ympärivuotisesti. Alueen luonnonvaroja hyödynnettiin yhä tehokkaammin ja väestömäärä kasvoi huomattavasti. Perämeren rantakylien asukkaiden pääelinkeinoksi tuli hylkeenpyynti. Hylkeen nahat ja rasva eli traani olivat arvokkaita kauppatavaroita. Kierikin asukkaat saivat tehokkaiden pyyntimenetelmiensä ansiosta saalista yli oman tarpeen, ja sillä kyettiin ostamaan piitä Vienanmereltä ja meripihkakoruja Itämeren eteläosasta. Kaupankäynti puolin ja toisin tutustutti ihmiset vieraisiin kansoihin ja niiden tapoihin.

Baltiasta tuotuja meripihkanappeja n. 3500 eKr.


Tyypillisen kampakeramiikan (4000-3300 eKr.) aikana kasvanut hyvinvointi lisäsi väestön määrää, mikä pakotti yhä tehokkaampaan ravinnon hankintaan, yhteisön tiiviimpään työnjakoon sekä puolustuksen järjestämiseen. Yhteisön kehittymistä seurasivat suuret ja suunnitelmallisesti tehdyt rakennushankkeet, kuten rivitalot ja jätinkirkot.

Kivikauden lopulla alettiin Pohjanlahden rannikolla rakentaa uudentyyppisiä suurtaloja. Kierikistä on löydetty kaksi suorakaiteen muotoista hirsiperusteista asumusriviä, joita yhdistivät lähes kolme metriä leveät käytävät. Näissä jopa 60 metrin pituisissa rivitaloissa oli viidestä seitsemään asumusta ja niissä asui useita perheitä.

Lisää kivikauden Kierikin elämästä, alueelta löytyneitä esineitä ja tietoa tutkimushistoriasta löydät Kierikkikeskuksen näyttelystä!