In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Oulu 1801-1869 Oulu 1801-1869

Vuosi 1809, asukasluku noin 2 000
Haminan rauha, jota edelsi Suomen sota 1808-09. Ruotsi-Suomen häviämän sodan seurauksena Suomi siirtyi Venäjän alaisuuteen autonomiseksi suurruhtinaskunnaksi yli sadaksi vuodeksi. Sodan huomattavimmat taistelut käytiin Pohjanmaalla, ja Oulusta tuli yksi Ruotsi-Suomen kenttäarmeijan tärkeimmistä huoltokeskuksista.

Vuosi 1822, asukasluku noin 3 300
Tulipalo tuhosi puutalo-Oulun. Tietolähteen mukaan perustuksiaan myöten paloi 330 taloa, säästyi 65 taloa. Seuraavana vuonna asukasluku pieneni 260 hengellä.

Vuosi 1829, asukasluku noin 4 100
Oulun ensimmäinen sanomalehti oli suomenkielinen huolimatta siitä, että sivistyneistö puhui enimmäkseen ruotsia vuosisadan loppupuolelle asti. Oulun Wiikko-Sanomia alkoi ilmestyä Evert Barckin kustantamana maan kolmantena suomenkielisenä lehtenä vuonna 1829.

Vuosi 1832, asukasluku noin 4 230
Tulipalossa vaurioitunut kirkko (Oulun tuomiokirkko) rakennettiin uudelleen vanhojen kiviseinien varaan arkkitehti C. L. Engelin piirustusten mukaan empiretyyliseksi. Torni valmistui 1844, ja seuraavana vuonna siihen teki kaupungin omistaman aikakellon ilmajokinen kelloseppämestari Johan Yli-Könni.

Vuosi 1836-37, asukasluku noin 4 300
Suomen ensimmäinen aikakauslehti Mehiläinen painettiin Oulussa Barckin kirjapainossa. Lehden toimittaja Elias Lönnrot asui tuolloin jo Kajaanissa. Oulussa hän asui vuosina 1832-33.

Vuosi 1854, asukasluku noin 5 800
Venäjän ja Turkin välillä syttyneeseen Krimin sotaan liittyivät Turkin liittolaisiksi Venäjää vastaan Ranska, Sardinia ja Englanti. Oulua sota kosketti kesäkuun alussa 1854, jolloin englantilainen laivasto-osasto ankkuroi Oulun redille. Oululaiset eivät tehneet aseellista vastarintaa, vaan antautuivat ja toimittivat englantilaisille mm. heidän vaatimiaan elintarvikkeita. Kaupunkia ei poltettu. Sen sijaan vahinkoja syntyi siitä, että englantilaiset sytyttivät tuleen useita rakenteilla olleita tai valmiita kauppalaivoja sekä aittoja tavaravarastoineen.

Vuosi 1863, asukasluku noin 6 630
Veljekset Åströmin nahkatehdas aloitti toimintansa Myllytullissa. Tehdas ja sen tuotanto laajeni nopeasti. Aluksi valmistettiin pääasiassa pohjanahkaa, mutta pian tuotantoon kuului mm. päällis- ja pohjanahat, konehihnat, kengät, salkut ja valjaat. Vuosisadan lopulla liike muuttui Veljekset Åström Osakeyhtiöksi ja työntekijöitä oli lähes 600. Vienti suuntautui lähinnä Venäjälle ja tuotanto yhä laajeni. Nyt (v. 2000) entisissä tehdasrakennuksissa toimivat mm. Oulun taidemuseo sekä Oulun ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen hotelli- ja ravintola-alan koulutus ja opetusravintolat.

Vuosi 1869, asukasluku noin 6 870
Sillat yli Oulujoen Linnansaaren ja Raatinsaaren kautta valmistuivat.