In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Oulu 1901-1938 Oulu 1901-1938

Vuosi 1907, asukasluku noin 16 000
Ensimmäiset yksikamarisen eduskunnan vaalit, joissa toteutettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Naiset saivat oikeuden asettua ehdokkaiksi ensimmäisinä maailmassa. Ensimmäiseen eduskuntaan valittiin 19 naista. Oulussa annettiin 4 514 ääntä, joista noin puolet sai sosialidemokraattinen puolue. Seuraavaksi eniten ääniä saivat nuorsuomalainen puolue, suomalainen puolue, ruotsalainen kansanpuolue ja maalaisliitto. Äänestysprosentti oli 59,2. Oulusta valittiin kansanedustajiksi sosialidemokraatteja edustaneet toimittajat Kalle Hämäläinen ja Juho Alfred Komu, seppä Matti Hoikka sekä maalaisliittoa edustanut maanviljelijä Otto Karhi.

Vuosi 1917, asukasluku noin 17 850
Eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi 6.12. Sen jälkeen maa ajautui sisällissotaan. Aseistautuneet suojeluskunnan (valkoiset) ja punakaartin (punaiset) joukot kävivät Oulussa taisteluja tammi-helmikuussa 1918. Taistelut päättyivät valkoisten voittoon ja vankileirin perustamiseen Raatinsaareen. Taisteluissa ja vankileirillä kuoli runsaat 90 ihmistä (68+23). Lisäksi voittaneet valkoiset toimeenpanivat ainakin noin 10 teloitusta. Kuolleita oli Oulussa vähän muihin maan asutuskeskuksiin verrattuna. Raatin vankileiri lakkautettiin elokuussa 1918.

Vuosi 1919-1921, asukasluku noin 15 200
Ensimmäinen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden pohjalta valittu Oulun kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa. Valtuutettuja valittiin 36, heistä viisi naisia. Porvarillisten ryhmien yhteislistalta ja vasemmiston (sosialidemokraattien) ehdokaslistalta valittiin kummaltakin 18 valtuutettua. Ensimmäisessä kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi porvareiden edustaja kaupunginlääkäri G. Borg ja varapuheenjohtajaksi vasemmiston edustaja toimitusjohtaja Otto Karhi.

Vuosi 1931, asukasluku noin 19 030
Englantilaisen Dixonin perheyhtiön perustama Toppila Oy:n sulfiittiselluloosatehdas aloitti tuotantonsa. Tehdasrakennukset piirsi professori Alvar Aalto. Dixonit myivät tehtaan 1973 Kajaani Oy:lle, joka 1985 irtisanoi kaikki 320 työntekijää ja lakkautti tehtaan. Nyt (vuosi 2000) paikalle on rakennettu asuma-alue, ja entisissä tehdasrakennuksissa toimii muun muassa kauppa ja kierrätyskeskus.

Vuosi 1937, asukasluku noin 20 770
Oulu Oy:n sulfaattiselluloosatehtaan tuotanto Nuottasaaressa alkoi. Tehtaan perustaneille yksityisellä Kajaani Oy:llä ja valtiojohtoisella Veitsiluoto Oy:llä oli kummallakin osakkeista 49% ja Suomen Pankilla 2%. Oulu Oy:n omistukseen ja tuotantoon kuului selluloosan lisäksi mm. puutalotehdas ja Pateniemen saha. Omistussuhteet vaihtuivat yrityskaupoissa, ja nyt (vuonna 2000) Nuottasaaressa toimii korkealaatuista paperia valmistava Stora Enso Oyj.