In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Oulun suurpalo Oulun suurpalo

Vuoden 1822 Oulun suurpalon tuhottua raatihuoneen, hajaantui kaupunginhallinto kaupunkilaisilta vuokrattuihin tiloihin. Oma komea kaupungintalo saatiin 1894, kun alunperin kauppakartanoksi Torikadun varrelle rakennettu talo hankittiin kaupungin omistukseen. Kau- pungintalona se toimi vuoteen 1942 saakka.

Seurahuone oli 1900-luvun alkupuolella kaupungin huvielämän keskus. Juhlasalissa tanssittiin ja 1920 tehtyjen rakennuksen muutostöiden jälkeen salissa esiintyi vaihtelevasti myös teatteri. Sotavuosien jälkeen teatteri asettui taloon vakinaisemmin, kunnes juhlasali 1950- luvulla muutettiin teatterisaliksi, ja Oulun Teatteri aloitti siinä toimintansa.

Palaneen Seurahuoneen omistanut yhtiö ryhtyi 1884 rakentamaan uutta arkkitehti Johan Erik Stenbergin suunnittelemaa uusrenessanssityylistä majoitus- ja ravintolarakennusta. Kaupunki tarvitsi juhlasalia ja tuli yhtiön osakkaaksi viinanpolttimon myynnistä ja koiraveron tuotosta saaduilla varoilla. Ehtona oli, että rakennukseen sijoitetaan suuri sali, jota kaupunki saa käyttää juhlatilaisuuk-siinsa ilman korvausta.

Kaupunki vuokrasi viime sotien aikana hotellihuoneiston puolustusministeriön sotilaskäyttöön. Ravintolan tiloissa toimi Lotta Svärd muonitusosaston ruokala. Kesästä 1942 talossa sijaitsi saksalainen paikalliskomendantin virasto.