In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Ajankohtaista Ajankohtaista

< Takaisin

Kuusi suurinta kaupunkia: Suuret kaupunkiseudut kumppaneiksi alueiden kehittämisessä

Suurten kaupunkien ja niitä ympäröivien kaupunkiseutujen suhteellinen merkitys on kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana ja tulee kasvamaan edelleen kaupungistumisen sekä sitä tukevan talouden rakennemuutoksen seurauksena. Kuusi suurinta kaupunkia ovat väestömäärältään suurempia kuin valtaosa tulevista maakunnista.

Vireillä olevassa sote- ja maakuntauudistuksessa tulee ottaa huomioon maakuntien erilaisuus ja suurten kaupunkien keskeinen merkitys Suomen kilpailukyvylle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Erilaiset ratkaisut tulee mahdollistaa lainsäädäntöä uudistettaessa. On tärkeää, että julkisen sektorin yhteistyöhön ei luoda lainsäädännöllisiä esteitä tai hallinnollista päällekkäisyyttä

Lainsäädäntöuudistuksessa tulee turvata suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen mahdollisuus vastata osasta maakunnalle kaavailluista tehtävistä. Kaikkiaan hallituksen esitysluonnoksen lähestymistapa sote- ja maakuntauudistukseen on liian kapea: esitys ei huomioi julkista sektoria kokonaisuutena eikä uudistuksen haitallisia vaikutuksia kuntien toimintakykyyn ja talouteen. Laajat toimivallan siirrot maakunnille ja veropohjan voimakas kaventaminen vievät pohjan suurten kaupunkien, kaupunkiseutujen sekä kasvukäytävien omiin vahvuuksiin perustuvalta kilpailukyvyn parantamiselta, elinvoiman kehittämiseltä ja investoinneilta.

Kaupunkiseuduille mahdollisuus toimia kasvupalveluiden järjestäjänä

Kasvupalvelut tulee nähdä osana suurten kaupunkien laajaa elinkeinopolitiikkaa. Työmarkkinoiden murroksen takia tarvitaan jatkuvasti uudistuvaa osaamista. Lisäksi on huomioitava, että työvoiman kasvu perustuu suurelta osin maahanmuuttoon, joka edellyttää osaamisen kehittymiseen monipuolisia palveluita ja niiden joustavaa yhteensovittamista koulutuspalveluihin. Tämän vuoksi suurten kaupunkien osalta tulee määritellä kasvupalvelujen järjestämisvastuu lainsäädännössä vaihtoehtona maakunnalliselle ratkaisumallille. Ilman järjestämisvastuuta kaupungit tai kaupunkiseudut eivät pysty kehittämään kasvupalveluja asiakaslähtöisesti hyödyntäen yritysyhteistyötä ja innovatiivisia hankintoja sekä kohdentamaan tehokkaasti resursseja.

Suurille kaupungeille vahva rooli maankäytön ohjauksessa ja liikenteen suunnittelussa

Maakuntakaavoituksen siirto maakunnan liitoilta uusille maakunnille edellyttää tarvetta tarkastella maankäyttö- ja rakennuslain kaavajärjestelmää laajemminkin. Mekaaninen nykyisen maakuntakaavoituksen siirto uusille maakunnille ei ole mahdollista. Kuntien kaavoitusmonopoli nauttii osana kunnallista itsehallintoa perustuslain suojaa. Tällä hetkellä yleis- ja asemakaavoitus on tapahtunut kuntien suorassa päätäntävallassa ja sitä ohjaava yleispiirteinen maakuntakaavoitus on ollut kuntien välillisessä päätäntävallassa niiden esittäessä edustajansa maakuntavaltuustoihin. Esitetty maakuntamalli poistaa kunnilta niiden tosiasiallisen kaavoitusmonopolin etenkin, koska kuntien välillisenkin vaikutusvallan ulkopuolella ratkaistavan oikeusvaikutteisen maakuntakaavan yleispiirteisyyden tasoa ei laissa säädellä.

Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain perustana oleva kaavoitushierarkian käsite on merkinnyt sitä, että valtion tavoitteet siirtyvät kuntien yhteistyön pohjalta laadittavaan maakuntakaavaan. Tuleva maakunta voisi edelleenkin hyväksyä maakäyttöä ohjaavan strategisen maakuntakaavan kuitenkin siten, ettei se muodosta oikeusvaikutusta kuntien yleis- ja asemakaavoitukseen.

Kuutoskaupunkiseuduilla on tärkeää varmistaa, että neuvottelut maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten sekä kasvusopimusten sisällöstä käydään jatkossakin asianosaisten kaupunkiseudun kuntien kesken suoraan ministeriöiden ja muiden valtionhallinnon edustajien kanssa. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) tehtävien osalta maakunnalle osoitetut tehtävät ovat monelta osin resurssien ja hallinnollisten periaatteiden johdosta ongelmallisia.

Kuutoskaupunkiseudut hoitavat laajalti liikennepalveluiden seudullista kehittämistä. Ne suunnittelevat ja järjestävät julkista henkilöliikennettä sekä itsenäisinä viranomaisina että osana MAL-sopimuskokonaisuutta. Kuutoskaupunkien liikennejärjestelmien keskeinen elementti on joukkoliikenteen järjestäminen, jota kaupungit rahoittavat mittavilla kuntaosuuksilla. Kaupunkien rahoituksella mahdollistetaan laadukas palvelu joukkoliikenteen asiakkaille, mutta samalla toimiva kaupunkiseudun liikenneverkosto myös muiden liikennevälineiden käyttäjille. Joukkoliikenteen palvelut luovat rungon suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteelle ja sen kehittämiselle.  Maakuntalakiin sisällytettävät tehtävät liittyen liikennejärjestelmän toimivuuteen ja suunnitteluun eivät saa vaarantaa kuutoskaupunkiseutujen toimintaa. 

Suurten kaupunkiseutujen investointikyky turvattava

Kunnan oikeus päättää veroprosentistaan kuuluu perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon ytimeen. Kuntien elinvoimaroolin ja kunnallisen itsehallinnon vuoksi kunnilla tulee säilyä oikeus päättää tuloveroprosentistaan. Kuntien verotusoikeuteen puuttuminen esitetyllä tavalla voi käytännössä johtaa kunnille myönnettyjen lainojen koron nousemiseen ja kuntasektorin luottoluokituksen laskemiseen.

Maakuntalakiluonnoksen taustamateriaalin kuntakohtaisissa laskelmissa on kuntien talouden tasapainoa arvioitu vuosikatteen riittävyydellä poistoihin. Voimakkaasti kasvavien ja investoivien kaupunkiseutujen kuntien osalta käytetty kriteeri kuvaa huonosti talouden tasapainoa. Kasvavilla kaupungeilla ja kunnilla investointimenot ovat jopa kaksinkertaiset poistojen määrään verrattuna,

mikä tarkoittaa käytännössä kaupungin voimakasta velkaantumista. Maakunta ja sote-uudistuksessa kuntien lainamäärä säilyy ennallaan, mutta ”liikevaihto” puolittuu ja siitä johtuen suhteellinen velkaantuneisuus nousee usealla kaupungilla yli 100 prosenttiin (Kuntalain arviointimenettelyssä raja-arvo 50 %). Keskuskaupungit ovat vastanneet pääosin maakuntatason kulttuuritarjonnasta: teattereista, orkestereista ja museoista. Kulttuurilaitosten suhteellinen osuus kuntataloudessa kasvaa merkittävästi ja näiden palvelujen nykytason säilyttäminen on haasteellista.

 

Jussi Pajunen                                                       

Kaupunginjohtaja                                                          

 

Jukka Mäkelä

Kaupunginjohtaja

 

Anna-Kaisa Ikonen                                                        

Pormestari   

                                                                

Kari Nenonen

Kaupunginjohtaja

 

Aleksi Randell

Kaupunginjohtaja

 

Matti Pennanen

Kaupunginjohtaja


Kokousasiakirjat Kokousasiakirjat