In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Ajankohtaista Ajankohtaista

< Takaisin

Tuloksia kaupungin palvelujen ja toiminnan arvioinnista - Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2015

 

Onko kaupungin toiminta tuloksellista: tuottavaa, taloudellista, vaikuttavaa, laadukasta? Onko kaupungin toiminta tarkoituksenmukaista?

Tätä arvioi kaupunginvaltuuston nimeämä tarkastuslautakunta. Se käy nelivuotistyöohjelmallaan läpi mahdollisimman kattavasti kaupungin palveluja ja toimintaa.

Lautakunta kokoaa arviointityönsä tulokset keväisin Arviointikertomukseen, jonka se luovuttaa kaupunginvaltuustolle. http://www.ouka.fi/oulu/paatoksenteko-ja-hallinto/arviointikertomukset

Arvioinnissa olivat seuraavat palvelut (tiivistelmä):

Oululaiset käyttävät joukkoliikennettä vähemmän kuin muiden suurten kaupunkien asukkaat

Oulun linja-autoliikenteen palvelut kilpailutettiin vuonna 2013. Palveluja oli tarkoitus parantaa, mutta taloussyistä se ei ollut mahdollista. Niinpä liikenne jouduttiin suunnittelemaan uudestaan nopealla aikataululla kesäksi 2014, ja tarjontaan jäi puutteita, jotka näkyivät matkustamisen vähentymisenä ja asiakkaiden tyytymättömyytenä.

Alkuvaikeuksien jälkeen bussiliikennettä on kehitetty monin tavoin, ja linjoihin ja aikatauluihin on tehty tarkistuksia seurannan ja palautteen perusteella.  Matkustajamäärä Oulun seudulla on ollut lievästi nousussa, mutta pitkän aikavälin matkamäärätavoitteet näyttävät jäävän saavuttamatta.

Joukkoliikenteen vuoden 2015 taloustavoitteet toteutuivat, mutta edellisiin vuosiin nähden Oulun kaupungin kustannukset ovat nousseet muun muassa uusien alueiden liikenteen, ostoliikenteen kalliin hankintahinnan ja järjestelmän käynnistämisen vuoksi. Muutamiin muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna matkoja asukasta kohden on vähemmän ja kustannukset matkaa kohden ovat suuremmat. Osasyynä siihen on väestötiheys, joka Oulussa on vertailukaupunkeja alhaisempi.

Kaupunki panostaa paljon työllisyydenhoitoon, mutta sen on vaikea vaikuttaa työllisyysasteeseen ja valtiolle maksettaviin kuntaosuuksiin

Kaupungin työllisyydenhoidosta vastaa työllisyyspalvelut -yksikkö, jonka palveluja työttömät saavat esimerkiksi Byströmin nuorten palveluista ja työvoiman palvelukeskuksesta. Yksikkö tekee myös paljon yhteistyötä yritysten ja yhdistysten kanssa, jotta ne voisivat työllistää tai aktivoida työttömiä. Kaupunki maksaa niille muun muassa avustuksia ja työllistämisbonusta.

Kaupungin työllisyyspalvelujen viestinnässä on vielä kehittämisen varaa. Työttömät eivät välttämättä löydä helposti itselleen sopivia palveluja tai yritykset eivät tiedä mahdollisuuksistaan saada palveluja. Palvelujen vaikutusta työttömien elämään ei myöskään seurata riittävän hyvin niin, että pysyttäisiin sen perusteella edelleen kehittämään palveluja.

Kaupunki pyrkii etenkin nuorten työttömyyden ja pitkään työttöminä olleiden työttömyyden vähentämiseen sekä työttömien hyvinvoinnin ylläpitämiseen, mutta esimerkiksi nuorisotyöttömyyden puolittamistavoitetta on taantuman vuoksi vaikea saavuttaa.

Taloudellinen tilanne on vaikeuttanut myös nuorisotakuun toteutusta. Työpajatoiminta on tapa toteuttaa nuorisotakuuta erityisesti niiden nuorten kohdalla, joiden tulevaisuuden suunnitelmat ovat epäselvät ja jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta koulutukseen tai työllistymiseen. Työpajoissa olleet nuoret hakeutuvat usein koulutukseen, mutta jatkotyöllistymiseen työpajajaksolla on vähäinen vaikutus. Nuoret itse toivoivat, että palveluja monipuolistettaisiin ja laajennettaisiin. Lisäksi toivottiin näkyvyyttä ja arvostusta pajatoiminnalle. Oulussa työpajoja on Intiössä, Haukiputaalla ja Kiimingissä.

Kaupunki maksaa valtiolle lailla määritetyn osan työmarkkinatukena työttömille maksettavista etuuksista. Tähän kuluukin suurin osa kaupungin työllisyydenhoitoon suuntaamasta noin 30 miljoonasta eurosta, koska kuntien maksuosuutta on kasvatettu. Valtiolle maksettava summa on sitä pienempi, mitä enemmän kaupunki pystyy edistämään työttömien työllistymistä tai aktivointia sellaisin keinoin, joilla edesautetaan työllistymistä. Työllistämiseen ja aktivointiin kaupunki panosti 8,5 miljoonaa euroa vuonna 2015. Työllisyyspalvelut -yksikkö kehittää aktiivisesti uusia keinoja, mutta työllisyydenhoidossa on monia asioita, joihin kaupungilla ei ole merkittäviä vaikutusmahdollisuuksia.

Byströmin nuorten palveluissa seurataan palveluiden vaikuttavuutta

Byströmin nuorten palvelut tarjoavat oululaisille nuorille tietoa, ohjausta ja tukea erilaisissa elämäntilanteissa. Vuonna 2015 palvelut tavoitti noin 22 000 nuorta. Yleisimmät asioinnin aiheet olivat työ, opiskelu, hyvinvointi ja terveys, ta­lous, asuminen, ihmissuhteet, vapaa-aika sekä riippuvuudet ja päihteet. Byströmin palveluilla on todettu olevan positiivista vaikutusta nuoren yksilölliseen ja sosiaaliseen kas­vuun. Palvelukokonaisuutta kehitetään jatkuvasti ja tarvetta on muun muassa velkaneuvonnalle. Mielenterveyspalveluihin on myös toivottu nopeampaa pääsyä.

Lastensuojelupalveluissa tehdään laadukasta työtä

Vuoden 2015 aikana Oulussa tehtiin yhteensä 3 622 lastensuojeluilmoitusta. Alle puolelle näistä lapsista tehtiin lastensuojelutarpeen selvitys ja selvityksen jälkeen lastensuojelun asiakkuus jatkui noin 30 prosentilla lapsista.

Sosiaalihuoltolain uudistus mahdollisti sen, että ehkäiseviä palveluja, esimerkiksi kotipalvelua saa yleisenä perhepalveluna sosiaalihuoltolain kautta ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun asiakasmäärät ovatkin pienentyneet edellisvuodesta, kun asiakkaat ovat voineet saada palveluja muuta kautta ja jo lastensuojelussa oleville asiakkaille on tehty palvelujen tarpeen tarkistuksia. Asiakasmäärät sosiaalityöntekijää kohde olivat kuitenkin vielä vuonna 2015 yli valtakunnallisten suositusten.

Oulussa tehdään laadukasta lastensuojelutyötä. Palvelut ovat perhehoitopainotteisia, lastensuojelun valvontaa tehdään suunnitelmallisesti, asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluun, muistutuksia tehtiin edellisvuotta vähemmän ja lastensuojelulaissa säädettyjä määräaikoja pystyttiin useimmiten noudattamaan. Lisäksi työntekijöiden osaaminen on hyvällä tasolla ja työyhteisöt tukevat lapsikeskeistä työskentelyä. Lasten raskaiden palvelujen kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet, sillä nuorten sijoitukset laitoshoitoon eivät ole vähentyneet. Nuoret tarvitsevat erityistä tukea enemmän, sijoitusajat ovat pidempiä ja usein näillä nuorilla on vakava päihdeongelma.

Päihdepalveluja kehitetään Oulussa monin tavoin

Valtuuston päihdepalveluille asettamat tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin ja toiminta on siltä osin vaikuttavaa. Palveluiden saatavuutta ja kynnystä tulla palveluihin on parannettu viemällä päihdepalveluita ja osaamista hyvinvointikeskuksiin. Päihdepäivystykseen (virka-ajalla) pääsee ilman lähetettä. Iltaisin ja viikonloppuisin on yhteispäivystyksessä psykiatrinen sairaanhoitaja arvioimassa päihdeasiakkaita. Päihdeasiakkaiden moniongelmaisuus on huomioitu kehittämällä eri toimijoiden yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma sekä nimetty vastuuhenkilöitä, jotka koordinoivat palveluja. Lisäksi päihdehoidon ja -kuntoutuksen sisältöä on monipuolistettu sekä yritetty löytää eri-ikäisille asiakasryhmille uusia toimintamuotoja. Laitoshoidolle on järjestetty uudet tilat kaupunginsairaalasta ja yhä enemmän panostetaan avokuntoutukseen. Onnistunut asuntopolitiikka on myös mahdollistanut yhä useamman päihdeasiakkaan itsenäisen asumisen. Näillä kehittämistoimilla on pyritty vastaamaan eri tahoilta saatuun palautteeseen siitä, että palvelut eivät ole riittävän monipuolisia eivätkä ne ota huomioon eri asiakasryhmien tarpeita, päihdepalveluihin resursoidaan liian vähän, hoitojonot ovat kasvaneet eikä Oulussa ole erillistä selviämishoitoasemaa niin kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Rakennusten korjausvelan vähentäminen vaatii sekä investointeja että tarpeettomista rakennuksista luopumista

Korjausvelalla tarkoitetaan rakennusten vaatimustasoa huonompaa kuntoa. Kaupungin rakennusten laskennallinen korjausvelka on noin 100 miljoonaa euroa ja peruskorjaustarve lähes kolminkertainen korjausvelan määrään nähden.  13 kaupungin vertailussa Oulun luvut ovat keskivertoa.

Korjauksiin ei ole voitu varata rahaa tarvetta vastaavasti. Omaisuuden pitäminen kunnossa ja sen oikea-aikainen korjaaminen kuitenkin pienentäisivät kustannuksia ja haittoja pitkällä aikavälillä. Korjausvelkaa vähennetään myös myymällä tai purkamalla tarpeettomia rakennuksia. Tiloista vastaa kaupungin Tilakeskus liikelaitos.

Tilojen kunto on usein osasyynä sisäilmaongelmiin. Kaikki käyttäjät ovat alttiina huonolle sisäilmalle, mutta erityisesti lapset ja nuoret joutuvat olemaan heikkokuntoisissa rakennuksissa, koska korjausvelkaa on paljon kouluissa ja päiväkodeissa. Rakennusten huonosta kunnosta tilojen käyttäjille ja asiakkaille aiheutuvia kustannuksia ja haittoja ei seurata, joten korjaamattomuuden vaikutuksista ei ole kattavaa tietoa. Tilojen käyttäjät ovat kyselyn perusteella olleet kohtuullisen tyytyväisiä korjaushankkeiden toteutukseen, joskin korjausten vaikutusten seurantaa tulisi parantaa.

Vesihuollon verkostojen saneeraukset etenivät hyvin

Oulun Veden verkostojen korjausvelka (saneerausvelka) on hieman alle 30 miljoonaa euroa. Liikelaitoksen taloustilanne mahdollistaa välttämättömät verkoston saneeraukset, ja vuonna 2015 korjaukset etenivät tavoitteiden mukaisesti.  Painopiste on viemäriverkoston saneerauksissa. Veden ja jäteveden vertailuhinnat olivat noin viidenneksen alle maan keskiarvon.

Oulun Vesi on onnistunut kohdistamaan korjaukset hyvin, sillä vesijohtoverkostojen vuodot ovat vähentyneet. Veden jakeluvarmuus oli viime vuonna hyvällä tasolla ja veden laatuvaatimukset täyttyivät.

Katujen korjaaminen voi lisääntyä, kun uudisrakentaminen vähenee

Katu- ja viherpalvelut -yksikön vastuulla ovat kadut ja kevyen liikenteen väylät, venesatamat ja vesiväylät, leikkipuistot, sillat, rakennetut viheralueet ja valaistus. Arvio näiden laskennallisesta korjausvelasta on noin 55 miljoonaa euroa, siitä katujen ja siltojen osuus lähes puolet. Omaisuuden kunnon selvitystyö jatkuu, ja selvitysten perusteella laaditaan korjaussuunnitelmia. Uudisrakentamisen väheneminen voi auttaa investointien kohdentamista korjauksiin.

Kunnossapitomäärärahat eivät ole kasvaneet samassa suhteessa kuin hoidettavat väylät ja alueet, ja katujen huonosta kunnosta on aiheutunut käyttäjille vahinkoja, joista viime vuonna tuli kaupungille ilmoituksia aiempaa enemmän.

Sivakan toiminta on ollut onnistunutta, mutta asuntoja on liikaa tyhjänä

Kaupungin vuokra-asunnoista vastaa pääosin Sivakka-konserni. Sivakka pyrkii pitämään asukkaansa tyytyväisenä mm. kunnostamalla asuntojaan suunnitelmallisesti. Kaupungin Sivakalle omistajana asettamat tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Sivakalla on kuitenkin liiketoiminnallisia haasteita asukkaiden vaihtuvuudessa ja siinä, että asuntoja on liikaa tyhjänä.

Liikelaitos Oulun Serviisin osuus kaupungin ateria- ja puhtauspalvelujen tuottajana on pienentynyt

Ateria- ja puhtauspalveluja tuottava Serviisi liikelaitos on supistanut toimintaansa valtuuston tahdon mukaisesti, kun palveluja on siirretty yksityisten yritysten hoidettaviksi. Kaupungin oman tuotannon osuus palveluista on nyt runsaat 70 %.  Liikelaitoksen toiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja henkilöstön hyvinvointia on edistetty, ja asiakkaat arvioivat Serviisin palvelujen laadun parantuneen aiempaan verrattuna. Ateriapalveluja kehitetään edelleen uuden keittiöverkon ja monitoimikeittiön avulla.

Oulun tekninen liikelaitos on tehostanut toimintaansa ja tehnyt laadukasta työtä

Oulun teknisen liikelaitoksen vastuulla on kaupungin rakennusten, puistojen, liikuntapaikkojen ja katujen jatkuva ylläpito. Se myös rakentaa kunnallistekniikkaa ja hoitaa henkilökuljetuksia. Liikelaitoksen suhteellinen osuus muun muassa kaupungin kiinteistöjen kunnossapidosta on pienentynyt valtuuston linjauksen mukaisesti, ja se on edistänyt toimintansa taloudellisuutta ja tuottavuutta. Kaupungin sisäiset asiakkaat ovat arvioineet palvelut luotettaviksi ja laadukkaiksi. Teknisen liikelaitoksen tavoitteena ja haasteena on kuroa umpeen kilpailukykyeroa yksityisiin toimijoihin nähden.

Näiden kohteiden lisäksi tarkastuslautakunta arvioi kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kaupungin talouden tilaa. Kaupunginvaltuuston asettamista tavoitteista toteutui vuonna 2015 noin 70 prosenttia. Vaikka kaupungin tilinpäätös oli ylijäämäinen vuonna 2015, kaupungin talouden pitkänaikavälin tasapainossa on ongelmia.

Kaupunginvaltuuston toimikaudeksi 2013–2016 valitseman lautakunnan puheenjohtaja on Anna-Kaisa Lepistö ja varapuheenjohtaja Jari Latvala. Muut jäsenet ovat Miia Hirsikangas–Haataja, Marko Hoikka-niemi, Seppo Leskinen, Kari Myllyniemi, Maarit Raitio, Taisto Tammela ja Tanja Tiainen.

 

Lisätietoja arviointikertomuksesta antavat
lautakunnan puheenjohtaja Anna-Kaisa Lepistö 0414671994 ja kaupunginreviisori Pirjo Mäkinen 0447031660.


Kokousasiakirjat Kokousasiakirjat