Tekstin koko A- A+
KirjastoVirma

Lapsuus Oulussa

1800-luvun alun Oulu oli kasvava ja kehittyvä kaupunki, vaikka nälkä- ja katovuodet, sota ja tulipalot kavensivatkin elämisen edellytyksiä aika ajoin. Oulu tunnettiin kauppa- ja laivanvarustuskaupunkina, ja sillä oli kiinteät yhteydet "Pohjanmaan pääkaupunkiin" Tukholmaan.

Samuli Kustaa Berg syntyi Oulussa 2.12.1803 kauppias ja laivanvarustaja Samuel Wilhelm Bergin (s. 1750) perheeseen. Perhe asui talossa, joka sijaitsi Franzénin talon paikalla Kirkkokatu 2:ssa. Kauppias Johan Franzén rakennutti nykyisen talon 1829, aiemmat rakenteet kun tuhoutuivat Oulun suuressa tulipalossa 1822. 1830-1834 talossa toimi Sara Wacklinin pienten lasten koulu.

Bergin äiti Anna Margareta (os. Mennander, s.1760) menehtyi tuberkuloosiin Samulin ollessa vasta kaksivuotias. Hoivaa ja ohjeita elämänpolulle hän ei ehtinyt pojilleen Samulille ja tätä puolitoista vuotta nuoremmalle  Peter Henrikille paljoakaan antaa, mutta runoilemisen taito siirtyi silti verenperintönä: Anna Mennanderin isoisä oli runoilija ja virsien sepittäjä Erik Cajanus, joka tunnetaan virren Jo joutui armas aika suomentajana.

Kuusivuotiaana tuleva runoilija menetti myös isänsä. Orpojen pikkupoikien holhoojaksi määrättiin heidän isänsä ensimmäisestä avioliitosta syntynyt, nyt jo täysi-ikäinen velipuoli Johan Wilhelm Berg (s. 1783). Todennäköisesti Samuli Kustaa ja Peter Henrik muuttivat tuolloin isoveljensä maatilalle Liminkaan. Berg peri vanhemmiltaan varsin mittavan omaisuuden, yhteensä 8300 kultamarkkaa. Korkotuloineen perintö turvasi varsin hyvin Bergin koulunkäyntiä ja myöhempää opiskelua.

[Kuva: Oulu 1800-luvun alussa]

Oulu 1800-luvun alussa. Vasemmalla köyhäintalo, oikealla näkyy triviaalikoulun torni. Sara Wacklinin piirustuksesta tehty litografia. Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.


Triviaalikoulussa

Vuonna 1814 Berg aloitti opintonsa Oulun triviaalikoulussa. Luokkatoverina hänellä oli Johan Vilhelm Snellman, jonka ansiosta tiedämme millainen oppilas Berg oli. Snellman on kuvaillut Bergiä monilahjakkuudeksi, "aina säännölliseksi oppilaaksi", joka menestyi niin lukuaineissa kuin urheilussakin.

Snellman on kertonut triviaalikoulusta, ettei se "saattanut hevin olla mikään mallikoulu". Poikia kiinnosti moni muukin asia kuin läksyjenluku. Keväisin linnustettiin, pelattiin pallopelejä tai tehtiin pajupillejä. Kesäisin uitiin ja oleskeltiin pikkusaarilla joen suussa, jossa oli monta oivallista paikkaa vesimyllyille ja leikkiveneille. Syksyllä huvitukset jäivät vähemmälle, "ainoastaan puolukanpoiminnat ja perunainpaistamiset riihenkiukaissa, kunnes pakkanen tuli, mukanaan jää ja lumi, kelkat, sukset ja luistimet, joille joen uhkuvesi ehtimiseen laittoi uusia luistinratoja."

Vapaa-aikanaan pojat puhuivat suomea, mutta koulussa sitä ei suvaittu. Snellmanin ja Bergin koulutovereiden joukossa oli kuitenkin monia, jotka myöhemmin osasivat kirjoittaa ajan parasta suomea.

  [Kuva: J. V. Snellman]

J. V. Snellman. Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.


Tutustu myös näihin