Tekstin koko A- A+
KirjastoVirma

Faust Oulussa

[Kuva: Faustus]

Kauneuden attribuutit -trilogian päättävän Faustuksen lähtökohtana on tarina 1400- ja 1500-lukujen taitteessa eläneestä Faustista. Hän oli astrologi ja maagikko, joka ikuista elämää tavoitellessaan teki liiton paholaisen kanssa. Vuosisatojen kuluessa tarina on innoittanut niin kirjailijoita kuin säveltäjiäkin. Nyt Rintala kirjoittaa sen oman henkilöhistoriansa kautta suodatettuna.

Faustus, vuokraviljelijän poika Säiniöltä, läheltä Viipuria syntyisin. Lyseon kävi Oulussa jossa äiti ja isoäiti hänet kouluttivat, Jumalaa pelkääviä ihmisiä olivat. Teologiaa sitten opiskeli Faustus mutta ylimielisenä hylkäsi pian jumalansanan, ja kynäkutkainen kun oli, niin kuin vanha kansa Oulussa vielä muistaa, vaihtoi tiedekuntaa ja etsi kirjallisuuden historiasta salvaa sanasyyhyynsä; ei löytänyt, luovutti. Helmiä sioille olivat hänelle Shakespearet ja Marlowit, Goethet ja Heinrich Heinet. Vallassa istujien persous kultaan ja alistamiseen, niiden tutkiminen veti puoleensa tätä nuorta miestä. Politiikka ja valtiotiede. Mutta kauan ei viihtynyt, turhautui ja mitä jäi miehelle: tyhjät taskut ja ivallinen mieli. Nuoruus oli mennyt ja opiskelutoverit kaikki istuivat turvallisesti virassaan pappeina, tuomareina, lehtoreina, sotilaina ja hän, Faustus, tyhjän päällä. Vuosisadan pettymys matkasauvana seisoi vedenjakajalla, toinen jalka menneisyyden tolkuttomuudessa jota inhosi, toinen etsien tulevaisuutta joka pelotti.
Silloin, niin kuin muistaa vielä Oulussa vanha kansa, tämä mies solmi liiton Mefiston kanssa.
(Faustus, s. 182-183)

Rintalan teos on elämäkerta, esseeromaani, dokumentti, historiateos. Kauneutta etsivän kirjailijan vaellus suvereenisti historiassa tekee teoksesta vaikeasti lähestyttävän ja edellyttää laajaa kirjallisuuden ja kulttuurihistorian tuntemusta.

Teoksessa on paitsi lempeää itseironiaa myös herkullista kritiikkiä nyky-Oulua ja -yhteiskuntaa kohtaan.

Oulu himoitsee tulla nimetyksi Euroopan kulttuurikaupungiksi. Se haluaa viestittää Brysseliin, suuren karnevaalin komissaarinaamioille että sen menneisyys on kaunis kuin pohjoinen unelmakesä jossa kävi koulunsa vuosisatamme Faustus. --- Kaupungin nykyjohto, yliopiston teknologian laitos ja talousalueen päättäjät pitävät ideaa hyvänä. Se tuo turisteja, vie kaupungin nimeä ulos ja houkuttelee sijoittajia.
(s. 197-198)

Rintalan viimeiseksi jäänyt teos enteilee ikuisen etsijän, "elämäntapajuutalaisen" perille pääsyä, kuoleman läheisyyttä. Ikääntynyt kirjailija on palannut Ouluun hautaamaan sodassa kaatuneen isänsä tuhkaa, joka hänellä on mukana peltilaatikossa. Isän - maallisen isän lisäksi myös taivaallisen isän - etsintä historian kerrostumien alta on yksi Rintalan keskeisiä teemoja kautta koko tuotannon. 

Lähteet:

Jama, Olavi 1996: Te olette tehneet Saatanan tarpeettomaksi. Kaleva 10.10.1996

Seppälä, Juha 1999: Ajan ja unen alta. Aamulehti 14.8.1999.

Tutustu myös näihin