Tekstin koko A- A+
KirjastoVirma

Hyvä tyttö

Kesämökki oli kuin analyysi: samat asiat kertautuivat vuosi vuodelta, kunnes ne räjähtivät silmille, selkenivät ja asettuivat tavalliseksi elämäksi. En minä enää tapellut isän kanssa, en enää arvostellut äitiä etäiseksi, en vihannut veljeäni. Seisoin omilla jaloillani, enimmäkseen ja mietin usein, miten hauraita asioita hyvyys, toisen huomioonottaminen ja itsenäisyys olivat. (15)

[Kuva: Hyvä tyttö]

Mirjami Hietalan ensimmäisen aikuisten romaanin päähenkilö on Vilma, keski-ikäinen aikuisen tyttären äiti. Vilma asuu Oulussa ja viettää kesää vanhempiensa mökillä Keski-Suomessa. Kesän aikana hän käy läpi elämänsä käänteitä. Hän on juuri lopettanut terapian, avioliitto on päättynyt eroon ja rakkaussuhde naimisissa olevaan mieheen on vastikään katkennut.

Kriitikot näkivät romaanin peilaavan monen suomalaisen naisen kokemusta ja sen kerrontatavan tukevan päähenkilön kuvaa:

Omalaatuisella tavalla Hyvä tyttö vaikuttaa tarkoituksellisen vaatimattomalta. Sen äänilaji on sama kuin kuvattavan päähenkilön, vähän pidättyvä ja aneleva, mutta kuitenkin sympaattinen.
(Maila-Katriina Tuominen)

Menneisyyden selvittelyn laukaisee Vilman äidin joutuminen sairaalaan infarktin takia. Äkkiä on huolehdittavana sairas äiti, vanha isä, vammainen aikamiesveli ja itsenäistyvä tytär. Vilma peilaa itseään sisareensa ja miettii lapsuuttaan ja vanhempien puhumattomuutta, jota hän ei halua siirtää tuleville. Hän pohtii itsenäisyyttä ja naisena, äitinä ja tyttärenä olemista.

Hyvä tyttö peilaa perhesuhteita Hietalan nuortenkirjojen tapaan. Romaanin henkilöt ovat aikuisia, mutta yhtäläisyyksiä on Hietalan nuorille kirjoittamiin teoksiin. Esimerkiksi Vilman vammainen veli muistuttaa "avioerotrilogian" sokean Sakarin hahmoa.

Kriitikoilla oli teoksesta aivan vastakkaisiakin käsityksiä. Yhtä ärsytti liika analysointi: "Miksei lukija saa rauhassa tulkita mitään?" (Mari Viertola), toiset kiittivät teosta avoimuudesta: "Kirjailija ei tuputa vastauksia kipeisiin kysymyksiin, vaan jättää surun pintaan, ajan parannettavaksi" (Päivi Lehikoinen), "Hietala ei moralisoi eikä halua osoitella vastuunkantajia tilanteessa, jossa sairaus ja vammaisuus vaativat koko perheeltä tärkeitä, kaikkia koskevia ratkaisuja". (Maila-Katriina Tuominen) 

Lähteet:

Lehikoinen, Päivi: Äitien ja tytärten kipeät siteet. Arvostelu teoksesta Hyvä tyttö. Keskisuomalainen 6.9.1995

Tuominen, Maila-Katriina: Perin tuttu tarina. Arvostelu teoksesta Hyvä tyttö. Aamulehti 3.10.1995

Viertola, Mari: Ollaanko hiljaa, vai? Arvostelu teoksesta Hyvä tyttö. Turun Sanomat 8.10.1995

Tutustu myös näihin