Tekstin koko A- A+
KirjastoVirma

Kauppaneuvos

Kapitalismin nousu Suomessa vuosina 1880-1914 mahdollisti uuden ihmistyypin synnyn, paimenpojasta miljonääriksi rikastuneen kaupparuhtinaan. Kirjallisuuteen kauppaneuvoksen hahmo oli tullut jo 1800-luvun lopulla. Teuvo Pakkala irvaili näytelmässään Kauppaneuvoksen härkä (1901) rahan suomaa mahtia, ja Maila Talvion Kauppaneuvoksen kuoltua (1905) sivuaa samaa aihetta.

Juhani Aho julkaisi vuonna 1910 elämäkertateoksen Antti Ahlström. Ahon ylistävä kuva kauppaneuvoksesta on tarkoitettu ennen muuta esimerkiksi siitä, miten hyvin maalainenkin talonpoika voi edetä liikemiehen uralla.

[Kuva: Kauppaneuvos]

Kivijärven Kauppaneuvos (1937) liikkuu samoilla linjoilla. Kauppaneuvoksen kohdehenkilön, viipurilaisen tukkukauppiaan Juho Lallukan (1852-1913) ura noudatti kirjaimellisesti paimenpojasta miljonääriksi -kaavaa. Lallukka aloitti paimenpoikana, pääsi suutarin oppiin, siirtyi sitten puotipojaksi, kauppakirjuriksi ja maakauppiaaksi.

"Paikallaan pysyminen ei ole elämää - etehen on elävän mieli", sanailee Lallukka Kivijärven romaanissa. Vuodesta 1879 lähtien Lallukka harjoitti vähittäis- ja tukkukauppaa Käkisalmessa, ja 1891 hän tuli Viipuriin perustetun tukkuliikkeen Häkli, Lallukka ja Kumpp. osakkaaksi ja myöhemmin omistajaksi. Lallukka toimi myös Käkisalmen ja sittemmin Viipurin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana sekä kansanedustajana.

Kivijärvi korostaa Lallukan anteliaisuutta ja aitoa rakkautta kulttuuria kohtaan. Lallukka tuki auliisti kansansivistystyötä ja taiteilijoita. Monet muutkin tuon ajan kaupparuhtinaat, Lallukan ohella mm. Emil Aaltonen, Niilo Helander ja Alfred Kordelin, tukivat rahallisesti kulttuuria, jopa siinä määrin, että esimerkiksi Alfred Kordelinin säätiöstä jaettiin vuonna 1925 enemmän taiteilija-avustuksia kuin valtio jakoi.

Lallukka testamenttasi yhdessä puolisonsa Maria Lallukan kanssa osan huomattavasta omaisuudestaan kulttuuritarkoituksiin, mm. Viipurin kirjaston rakentamiseen. Pääosa lahjoituksesta käytettiin kuitenkin Helsingissä olevan ns. Lallukan taiteilijakodin perustamiseen vuonna 1933.

Lähteet:

Kivijärvi, Erkki 1937: Kauppaneuvos. Elämäkertaromaani.  

"Veren ääni". - Lea Rojola toim. Järkiuskosta vaistojen kapinaan. Suomen kirjallisuushistoria 2. Helsinki: SKS. 

Tutustu myös näihin