Tekstin koko A- A+
KirjastoVirma

Ensiaskeleet kirjailijana

Aleksis Kiven elämään perustuva näytelmä Runoilija (1909) oli Erkki Kivijärven kirjallinen debyytti. Varsinainen kaunokirjallinen esikoisteos, novellikokoelma Väsynyt ja muita kertomuksia (1912) sisälsi tunnelmoivia tuokiokuvia, joita Kivijärvi hyödynsi myöhemmissä romaaneissaan. Toisen, Punainen lamppu -novellikokoelman (1919) kertomuksia ja henkilöhahmoja löytyy niin ikään romaaneista. Ainakin Tippana-Liisa ja konttoristi Aku Hamberg esiintyvät myös Tervaporvari-romaanissa.

Jo Kivijärven novelleista on nähtävissä hänelle omaleimaisin kirjallisen ilmaisun muoto: journalistisen sujuvin sanankääntein etenevä kerrontatyyli. Miltei kaikissa Kivijärven romaaneissa on omaelämäkerrallisia piirteitä, tunnelmapaloja lapsuuden kotikaupungista Oulusta. Toinen Kivijärven romaanien keskeinen miljöö on vuosisadan alun Helsinki. Pääkaupunkimiljööseen sijoitettu Painomuste ja punaviini (1930) aloitti Kivijärven 30-luvun romaanien sarjan.

Kivijärvi kannatti nuorsuomalaista ja edistyspuoluelaista kulttuuriliberalismia. Humanismi merkitsi hänelle suvaitsevuutta, vieraidenkin katsomusten ymmärtämistä. Kivijärven humaani elämänasenne nousi esille jo hänen 1918-19 toimittamassa teoksessa Suomen vapaussota 1918. Tavanomainen mässäily voitettujen verellä puuttuu Kivijärven reportaasinomaisista pikapiirroista tyystin. Myös 1930-luvun fasismin kerrotaan huolestuttaneen vapaamielistä kirjailijaa.

[Kuva: Aurinko paistaa niin hyvien kuin pahojenkin päälle]

Elämäkerrallisessa romaanissaan Aurinko paistaa niin hyvien kuin pahojenkin päälle (1932) Kivijärvi kertoo elämästään kirjailijana ja journalistina.


Kivijärvi on nykylukijoille melko tuntematon, ja kirjallisuushistoriatkin muistavat häntä vain muutamalla rivillä. Kari Sallamaan mukaan yksi syy unohdukseen on se, että Kivijärveltä ei ilmestynyt "suurta mestariteosta" tai kahta, vaan laajahko joukko sinänsä näppäriä teoksia eri aloilta. Myös Marja Niiniluoto on esittänyt Kivijärven unohdukselle varsin pätevän syyn: suuri osa Kivijärven teksteistä julkaistiin sanoma- ja aikakauslehdissä. Aikanaan suositut kirjoitukset ovat vaipuneet unholaan.

Lähteet:

Kivijärvi, Erkki 1932: Aurinko paistaa niin hyvien kuin pahojenkin päälle. Helsinki: Otava.

Lahdensuo, J. 1913: "Erkki Kivijärvi: Väsynyt". Valvoja 1913.

Niiniluoto, Marja 1982: "Tervaporvarin poika". Helsingin Sanomat 24.9.1982.

Sallamaa, Kari 1994: "Eurooppalainen salonkikarhu Erkki Kivijärvi Oulusta". Kaleva 4.5.1994. 

Tutustu myös näihin