Tekstin koko A- A+
KirjastoVirma

Lähteet

Alhoniemi, Pirkko 1969: Isänmaan korkeat veisut. Turun ja Helsingin romantiikan runouden patrioottiset ja kansalliset motiivipiirit. Helsinki: SKS.

Ammondt, Jukka 1983: Ihminen luonnossa – luonto ihmisessä. Näkökulma romantiikkaan. – Kari Sallamaa toim. Kansalliskirjallisuuden synty ja Snellmanin perintö. Oulun yliopiston Kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 5. Oulu.

Anttila, Aarne 1929: Jokunen lisätieto Samuli Bergh-Kalliosta. – KTSV 1. Helsinki: SKS, s. 191-196.

Bergh, A. W. 1947: Samuli Kustaa Kallion sukujuurien selvittelyä. Kaltio 3/1947, s. 69-70.

Gottlund, C. A. 1832: Otava eli suomalaisia huvituksia C.A. Gottlundilta. II osa. Tukhulmi: B.M. Bredberg. 1832.

Halila, Aimo 1989: Sara Wacklin ja hänen pohjalaismuistelmansa. Johdanto teoksessa Wacklin, Sara: Sata muistelmaa pohjanmaalta. Oulu: Oulun historiaseura.

Hirvonen, Maija: Bergh, Samuel Gustaf (1803 - 1852). Kansallisbiografia. Biografiakeskus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Hökkä-Muroke, Tuula 1978: Kallion – Samuli Kustaa Berghin – kirjallisuus- ja aatehistoriallinen muotokuva. Kaltio 6/1978, s. 171-175.

Hökkä, Tuula 1995: Runoa lukiessa – Paul de Man. – Mervi Kantokorpi toim. Kuin avointa kirjaa. Leikkivä teksti ja sen lukija. Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 6. Helsinki.

Hökkä, Tuula 1999: Modernia kansallista lyriikkaa. Teoksessa Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala (toim.): Suomen kirjallisuushistoria 1. Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin. Helsinki: SKS, 298-312.

Kalajoki, Atte 1947: Oulun kuva kaunokirjallisuudessamme. 4. Berg-Kallio. Kaltio 2/1947, s. 44-45.

Kaukonen, Väinö 1964: Suomenkielisen taidekirjallisuuden varhaisvaiheet. Teoksessa Lauri Viljanen (toim.): Suomen kirjallisuus III. Turun romantikoista Aleksis Kiveen. Helsinki: SKS ja Otava, 41-73.

Laurila, Vihtori 1968: Kallion rakkaus. – Laurila, Vihtori: Laulu ja raipat. Oulu: Pohjoinen, s. 123-128.

Lehtonen, Tuomas M. S. 1999: Keskiajan kirjallinen kulttuuri. Teoksessa Suomen kirjallisuushistoria 1. Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin. Helsinki: SKS, 12-35.

Meri, Veijo 1994: Huonot tiet, hyvät hevoset. Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870. Helsinki: Otava.

Mickwitz, Joachim 1999: Syrjäseudusta tulee keskus. (Suom. Maija Hirvonen.) Teoksessa Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala (toim.): Suomen kirjallisuushistoria 1. Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin. Helsinki: SKS, 180-192.

Mäkelä, Hannu 1982: Samuli Kustaa Berg. Helsinki: H. Mäkelä. Toinen täydennetty laitos Otavan kustantamana 2003.

Rancken, Gunnar E. 1968: Samuli Kustaa Kallion faabelit ja niiden aihepiiri. – KTSV 23. Helsinki: SKS, s. 113-127.

Rintala, Paavo 1982: Samuli Kustaa Berg. Kaleva 17.9.1982.

Sassali, Sirkka 1968: Samuli Kustaa Bergh-Kallion runoilijakuvan piirteitä. Kaleva 14.4.1968.

Snellman, J. V. 1899: Valitut teokset. Neljäs osa. Biograafisia kirjoituksia. - Esitelmiä ja kirjoituksia. - Vanhempia ja uudempia kirjoitelmia. - Lausuntoja. Porvoo: Werner Söderström.

Tarkiainen, V. 1922: Samuli Kustaa Kallio ja hänen runonsa "Oma maa". – Tarkiainen, Viljo: Piirteitä suomalaisesta kirjallisuudesta. Porvoo: WSOY.

Tommila, Päiviö 1984: Oulun Wiikko-Sanomia 1829-1879: Oulun lehdistön alkutaival. Oulu: Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva.