Tekstin koko A- A+
KirjastoVirma

Myöhemmin ilmestyneet teokset

[Kuva: Kutsumus]

Vaaskiven kuoleman jälkeen julkaistiin Pyhän kevään lisäksi muitakin teoksia. Vuonna 1945 julkaistiin kokoelma kirjailijan kirjeitä nimellä Kutsumus. Nimi kertoo oivallisesti Vaaskiven elämän voimasta, kutsumuksesta ja intohimosta kirjoittamiseen. Kirjeet valaisevat hyvin Vaaskiven tunne-elämää ja yksityistä ajatusmaailmaa. Ne tuovat esiin Vaaskiven suhteen ulkomaailmaa, perhettään ja tuttaviaan kohtaan. Erityisen hyvin Vaaskiven elämänvierautta kuvaa kirje Elina Vaaralle vuonna 1936:

Minun sieluni historia on täysin tuntematon ja vieras läheisimmille omaisilleni, sillä kai ymmärrät, että ihminen, joka elää kaltaistensa parissa ja ottaa näennäisen intensiivisesti osaa yhteiseen olemassaolon seikkailuun, voi loppujen lopuksi kuitenkin elää ja kuolla kenenkään häntä todella tuntematta.

Valikoima Vaaskiven sanomalehtiartikkeleita julkaistiin Kurjet etelään –teoksessa vuonna 1947. Suurin osa artikkeleista on kirjoitettu vuosina 1940-1941. Ne pohjautuvat enimmäkseen Vaaskiven matkoihin Viroon ja Italiaan. Italia oli teokseen valittujen artikkeleiden suurin innoittaja. Vaaskivi kirjoittaa matkakokemuksistaan ja kuvailee Italiassa näkemiään kohteita. Italian historia nousee voimakkaasti esiin kirjoituksissa.

Monta vuosikymmentä Vaaskiven kuoleman jälkeen ilmestyi vielä yksi käsikirjoitus, vuonna 1934 kirjoitettu Arkaadiset jumalat. Kreikkalaisen ja vähä-aasialaisen uskonnon tulkintaa. Kirja julkaistiin vuonna 1990 Saara Liljan ja Martti Linblomin toimitustyön tuloksena. Teoksessa Vaaskivi esittelee vanhoja kreikkalaisia jumalia, joita hän oli tutkinut ahkerasti jo nuorena miehenä. Hän pohtii myyttien ja uskontojen syntyä ja kehitystä. Teos on puhtaasti kaunokirjallinen, mutta sen asiatiedot perustuvat tutkimukseen. Maalaileva tyyli on vallalla tässäkin Vaaskiven kirjassa.

Vaaskivi luonnehtii teoksensa tarkoitusta seuraavasti:

…tarkoituksena on luoda synteesi helleenisestä psykoosista ja analysoida sen yksityiskohtia. Arkaadisilla jumalilla tarkoitan inhimillisen hengen senlaatuisia uskomuksia, joihin plastillisen sopusointuisuuden ohella yhtyy syvempi, maanalainen sielullinen aines, jotka siis jumaluutensa ohella kuuluvat myös luovaan ja kaunissisältöiseen satanismiin.


Unohdettu Vaaskivi

Tatu Vaaskivi lienee nykyajan lukijoille melko tuntematon, ainakin Oulun ulkopuolella. Vaaskiven kaunokirjallisista teoksista otettiin useita painoksia pian julkaisemisen jälkeen. Eniten painoksia otettiin Yksinvaltiaasta. Loistava Armfelt levisi laajemmin myös ulkomaille, ennen kaikkea Ruotsiin.

Teosten julkaiseminen ja myynti tyrehtyivät vähitellen. Kaunokirjalliset ihanteet muuttuivat, ja Vaaskivi edusti vanhaa perinnettä. Sodan jälkeinen, niukkuutta ihannoiva modernismi ei katsonut Vaaskiven edustamaa tyyliä suopeasti. Vaaskivellä ei katsottu olevan mitään annettavaa uudelle lukijakunnalle. Markku Ihosen mukaan Vaaskivellä on kuitenkin edelleen annettavaa nykyajan lukijoille. Hänen kriitikonnäkemyksellään ja teräväkatseisuudellaan on edelleen kysyntää. Lisäksi Ihonen huomioi, että aina tulee olemaan lukijoita, jotka vallitsevasta ajan estetiikasta välittämättä arvostavat kolmekymmenluvun kerrontaa.

Lähteet:

Ihonen, Markku 1985: Unelma ja unohtuminen. Bibliophilos 1985:2.

Lilja, Saara 1991: Arkaadiset jumalat pihtisynnytyksessä. Bibliophilos 2/1991.

Vaaskivi, T. 1934: Arkaadiset jumalat. Kreikkalaisen ja vähä-aasialaisen uskonnon tulkintaa. (Toim. Saara Lilja, 1990). Martti Lindblom Ky: Helsinki.

Vaaskivi, T. 1946: Kurjet etelään. Matkakuvia. WSOY: Porvoo.

Vaaskivi, T. 1945: Kutsumus. Kirjeitä vuosilta 1927-1942. (Toim. Martti Haavio) WSOY: Porvoo.

Tutustu myös näihin