Tekstin koko A- A+
KirjastoVirma

Jyväskylän seminaari

Paulaharju pääsi opiskelemaan Jyväskylän opettajakoulutusseminaariin vuonna 1897. Paulaharjun kerrotaan suhtautuneen vakavasti opiskeluihinsa, eikä hän ottanut osaa muiden opiskelijoiden huveihin. Olihan se ymmärrettävää, sillä hän oli perheellinen ja velallinen. Paulaharju lueskeli yhä mielellään itsekseen. Hänellä oli tapana kannustaa myös muita oppilaita ja kämppäkavereitaan lukemaan samoja teoksia. Paulaharju oli mukana oppilaiden omissa lehdissä sekä kirjoittajana että kuvittajana. Tosin hänen seminaariaikainen kirjoittelunsa oli suhteellisen vähäistä aiempaan verrattuna.

Seminaarissa vallitsi tuon ajan yleinen ilmapiiri, jonka tunnusmerkkejä olivat kristillisyys ja isänmaallisuus. Se näkyi myös niin, että opettajat kävivät runonkeruumatkoilla Karjalassa. Eniten Paulaharjuun vaikutti seminaarin maantieteen, piirustuksen ja käsityön opettaja Yrjö Blomstedt. Blomstedt oli myös arkkitehti ja käytti oppilaitaan lähiseuduilla piirtämässä taloja ja vanhoja esineitä. Opettaja oli tehnyt matkan Aunukseen ja Arkangeliin, jossa oli kerännyt tietoa ja piirustuksia rakennuksista ja koristeista. Hänen kauttaan Paulaharju innostui museotyöstä.

Blomstedtin avulla Paulaharju pääsi ensimmäiselle keräysmatkalleen Länsi-Aunukseen kesällä 1900. Hän ja eräs toinen opettajakokelas jatkoivat Blomstedtin työtä. He kartoittivat alueen rakennuksia ja koristeita kuukauden ajan.

Retken tuloksena syntyi satoja lyijykynäpiirroksia rakennuksista ja niiden pohjapiirroksia. Blomstedt omien matkojen tuloksista julkaistiin kirja, johon Paulaharjun tuotokset lisättiin. Teos julkaistiin vuonna 1901 nimellä Karjalaisia rakennuksia ja koristemuotoja. Paulaharjun kerrotaan harmitelleen jälkeenpäin, ettei hän ollut matkallaan huomannut kirjoittaa ylös vanhan kansan tietoja.

Seminaarissa Paulaharjun kiinnostus menneisyyteen vahvistui. Todellinen intohimo kansanperinteen keräämistä kohtaan syttyi. Paulaharju valmistui opettajaksi keväällä 1901.

Lähteet:

Martti Haavio: Samuli Paulaharju. Teoksessa Aleksis Kivestä Saima Harmajaan. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, 315 - 322. (WSOY, Porvoo, 1943.)

Pirkko Hakola: Samuli Paulaharjun tyyli. Keskeisiä syntaksin ilmiöitä. (SKS, Helsinki, 1974.)

Pirkko Hakola: Samuli Paulaharjun elämäntyön suuntautuminen ja kotiseutu. Kaltio 3: 103 - 107, 1975.

Marjut Harju: Samuli Paulaharju. Ruijanrannan reppuherra. (SKS, Helsinki, 1989.)

Pirjo Vuorinen: Samuli Paulaharju Jyväskylän seminaarin oppilaana. Kotiseutu 4:205 - 212, 1985.

Tutustu myös näihin