Tekstin koko A- A+

Rakkaus vertauskuvana

Anu Kaipaisen On neidolla punapaula lähenee allegoriaa. Ilmitasolla kerrotaan Lapissa asuvan keski-ikäisen Annikin ja häntä nuoremman saksalaisen Hansin rakkaudesta, toisella tasolla pohjoisen kehitysalueen suhteesta hyvinvointi-Suomeen ja Suomen liittymishankkeista EEC:hen.

Käsityöyrittäjä Annikki asuu saksalaisten jälkeen rakennetussa lappilaiskylässä, varoittaa muista tekemästä hänen laillaan. Saksalainen Hans saapuu liftaten kehitysaluerahaston tarkastajan autossa, jäljittämään Lapin sodassa kuolleen isänsä hautaa. Hans viettelee Annikin ja häipyy kesän lopussa hyvästittä, mukanaan auton avaimet.

Annikki oli 17-vuotiaana rakastunut saksalaiseen upseeriin ja seurannut tätä laivaan, muiden saksalaisten perään pyrkivien tyttöjen lailla. Sen jälkeen tytöistä ei ollut kuulunut mitään, paitsi kahdesta, jotka

"- - oli löydetty parin päivän päästä erään luodon rannasta alastomina ja takapuoli tervattuina. Toinen oli kuollut keuhkokuumeeseen tajuihinsa tulematta. Toinen oli ollut tämä Annikki."

Suhteessa Hansiin kertautuu hylkäämiskokemus, vertauskuvana Saksan ja Suomen suhteista aina Hansa-liitosta alkaen. Romaani pyrkiikin kommentoimaan Euroopan talousyhteistyötä ja Suomen aluepolitiikkaa, vaikka rakkaussuhteet eivät aina noudatakaan yleisempiä linjoja.

         

Pahan morsian

Ritva-Kaija Laitisen Pahan morsiamessa Laura kirjoittaa kokemuksistaan. Hänen muistonsa kirvoittuvat isän hautajaisissa, ja tarinan nykyhetki ja sodanaikainen rakkaus saksalaiseen luutnanttiin Klausiin vuorottelevat.

Sodan jälkeen Laura sai Ruotsiin tiedon Klausin kohtalosta ja hänen "mielensä hajoaa". Romaani kertoo ennen kaikkea saksalaisiin rakastuneiden naisten kärsimyksistä: ensin he olivat etuoikeutettuja, sitten sotasyyllisiä saksalaishuoria. Vielä 25 vuotta myöhemmin Laura saa kuulla huoruudestaan.

Yhdessä teoksen raaimmista kohtauksista mustasukkainen isä potkii henkihieveriin saksalaisäpärää synnyttävän tyttärensä. Viittaus isän insestisiin toiveisiin on osa teoksen pahan monisyistä tematiikkaa, samoin se että Laura jättää lapsensa omille vanhemmilleen ja samalla kyläläisten pilkattavaksi.

Klaus oli halunnut raskaana olevan Lauran mukaansa, muta naisia ei otettu Norjassa laivaan. Jotkut naisista tunkeutuivat laivaan väkisin, ja heidän ruumiinsa ajautuivat myöhemmin Jäämeren rantaan. Laivasta jäänyt naisjoukko pelkää venäläisiä sotilaita mutta joutuu norjalaisten ja sittemmin suomalaisten nöyryyttämäksi. Saksalaisia sotavankeja oli määrätty kohtelemaan hyvin, mutta naiset olivat lainsuojattomia sijaiskärsijöitä.

Saksalaisten kuva on kahtalainen. Klaus ei ole roisto eikä viettelijä; hän haluaa rauhaa ja hänen uskonsa Johtajaan romahtaa lopulta.


Teksti: Marja-Riitta Vainikkala