Tekstin koko A- A+

Aapisia ja lukemistoja

Saamelainen lasten- ja nuortenkirjallisuus syntyi 1930-luvulla, jolloin ilmestyi Tuomo Itkosen Samikiel Abis (1934, suom. Lapinkielinen Aapinen). Aapisessa julkaistiin saamelaisen lastenkirjallisuuden isän, opettaja Hans Aslak Guttormin (1907-1992) runoja. Guttormin lastenrunot kuvaavat realistisesti pohjoista luontoa. Guttorm oli tuottelias kirjoittaja, mutta suurin osa hänen tuotannostaan julkaistiin vasta 1980-luvulla, viimeisin eli Suvvi jahki (1996, Humiseva vuosi) vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Opettaja Pekka Lukkari (1918-2006) julkaisi 1930-luvulla tarinoita ja runoja Sápmelas-lehdessä. Vuonna 1972 ilmestyi ala-asteen lukemisto Lohkamusak (Lukemisto), johon Lukkari on koonnut saamenkielisiä tarinoita, arvoituksia, sananlaskuja, lauluja, joikuja ja runoja – myös omia runojaan ja kertomuksiaan. Lukkari kuvaa saamelaislasten maisemaa ja kokemuspiiriä.
 
Rajanveto koululukemiston ja varsinaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden välille ei ole helppoa. Saamenkielisessä kouluopetuksessa on jatkuva pula materiaalista. Monet saamelaisopettajat ovat kirjoittaneet kaunokirjallista tuotantoa ja aktiivisesti edistäneet lasten- ja nuortenkirjallisuutta.
 
         
 
Lukemisto-perinteeseen liittyy esimerkiksi Kerttu Vuolabin (s. 1951) kirjoittama ja kuvittama teos Ánde ja Risten jagi fárus (1990, Anten ja Ristenin vuosi), johon on koottu perinteisiä ja uusia leikkejä, runoja, lauluja ja joikuja. Ne nivoo yhteen kehyskertomus Anten ja Ristenin tekemisistä koko vuotuiskierron ajan: kaamoksesta kaamokseen. Kirjan tavoitteena on tutustuttaa saamelaislapset perinteeseen, joka on osittain unohtunut heidän vanhemmiltaankin.
 
Teksti: Vuokko Hirvonen