Tekstin koko A- A+
KirjastoVirma

Yksinvaltias I-II

Italiassa Vaaskivi alkoi suunnitella uutta romaaniaan, kaksiosaista Yksinvaltiasta (1941-1942). Tätä teosta pidetään Vaaskiven pääteoksena, ja niin hän teki myös itse. Kirja vaati kirjailijalta suuria ponnisteluja, sillä aika oli hänelle henkilökohtaisesti erittäin vaikeaa. Sodan keskellä eläminen oli henkisesti raskasta, eikä hän tuntenut oloaan turvalliseksi missään. Se vei lopulta kirjailijan mielenterveyden ja sen myötä myös fyysisen voiman. Saatuaan teoksen valmiiksi Vaaskivi sanoi, että "sellaisen kirjan jälkeen ei kirjoiteta toista". Teos jäikin kirjailijan viimeiseksi elinaikana julkaistuksi kirjaksi.

[Kuva: Yksinvaltias]

Yksinvaltias kertoo Rooman keisari Tiberiuksesta ja tämän hallituskaudesta (14-37 jKr.). Vaaskivi valitsi kaikista Rooman keisareista Tiberiuksen siksi, että tämän elämä oli alusta loppuun dramaattinen ja kirjallisesti mielenkiintoinen sieluntarina. Hän oli kaikkien diktaattorien prototyyppi. Vaaskivi käytti analogiaa verratessaan Tiberiusta oman aikansa pelättyyn hallitsijaan Staliniin. Muutoinkin hän asetti rinnakkain kirjoittamishetken ja kuvattavan aikakauden tapahtumia. Hänen mukaansa historia vain selvensi nykyisyyden ongelmia.

Laaja kaksiosainen ja yli tuhatsivuinen teos vaati jälleen runsasta perehtymistä lähteisiin. Vaaskivi luki lähdekirjallisuutta antiikin historioitsijoista 1900-luvun tutkimuksiin saakka. Vaikutteita hän sai myös kaunokirjallisuudesta sekä omasta fantasiamaailmastaan. Myös oleskelu Mussolinin ajan Italiassa loi hyvät puitteet kirjan suunnittelulle. Vaaskivi saattoi löytää yhtäläisyyksiä kirjoitusajankohdan ja kuvaamansa ajankohdan Italian välillä.

Kerronta on Yksinvaltiaassa selkeämpää, mutta yhtä mahtipontista kuin aiemmissa teoksissa. Vaaskivi kuvaa edelleen värikkäästi historiallista ympäristöä. Hän maalailee lukijan silmien eteen välittömästi mielikuvitukseen vetoavia kuvia.

…hän näki mantereen levittäytyvän kuin mahtavana korkokuvien sarjana... Neapoliksen lahti oli nyt kuin kieletön ja säveletön lyyra…Läheinen näytti kaukaiselta, etäinen vyöryi joskus lähelle. Vuorten rinteet nousivat penkereittäin yhä korkeammas, kävivät loistavan vihreistä aivan himmeiksi ja häipyivät vipajavaan terheneen. Maisema jatkoi jumalallisen draaman esittämistä – pilvien varjot aaltosivat kuin rauhaton teatterikuoro, jonka ääntä ei voi kuulla, ja aurinko puolestaan sytytti jokaisen kaupungin katot sädehtimään alttareinaan.

Henkilöhahmojen psykologinen kuvaus on jälleen etusijalla. Kerronnan intensiteetti kohdistuu henkilöihin ja niiden kautta tematiikkaan. Vähäisemmän arvon Vaaskivi antaa jännittävälle ja romanttiselle juonelle. Tarina kuvaa Tiberiuksen psykologista muutosta ja lopullista eristäytymistä ympäröivältä maailmalta. Taustalla vaikuttaa hänen kykenemättömyytensä läheisten ja luottamuksellisten ihmissuhteiden muodostamiseen. Keisarin epäluottamus kansaa kohtaan kasvaa ja muuttuu vähitellen suoranaiseksi ihmisvihaksi. Läheiset ihmiset pitävät yllä ja lisäävät epäluuloa. Lopulta keisari pakenee Caprin saarelle. Siellä hänen omatuntonsa alkaa kolkuttaa kaikkien hänen tekemiensä virheiden vuoksi. Vanha senaattori Cocceius Nerva vielä muistuttaa keisaria jatkuvasti tämän tekemistä huonoista ja tuhoisista päätöksistä.

Mielenkiintoinen piirre ihmiskuvauksessa on se, että hahmojen tietyt henkiset piirteet korostuvat muiden kustannuksella. Henkilökuvat jäävät siten osittain litteiksi ja luonnottomiksi. Esimerkiksi leskikeisarinna Livia Drusilla on stereotyyppinen henkilö, jota ajelee vallanhimo. Se näkyy hänen kaikessa toiminnassaan ja puheessaan. Lybäck mainitsee, että Vaaskiven mallina tätä hahmoa luotaessa oli isoäiti Anna Pesonen, jonka luona hän lapsena Oulussa asui.

Yksinvaltias kuvaa Tiberiuksen ajan ja samalla kristinuskon syntyajan kulttuuria ja sen murrosta. Hän vertaa kuvaamaansa aikaa kirjoittamisaikaan, jolloin toinen maailmansota oli käynnissä. Hän esimerkiksi rinnastaa Germanicuksen triumfin Hitlerin Saksassa järjestettyihin triumfeihin. Kirjan teemoina olevat oikeus, valta, vastuu ja syyllisyys sopivat niin Tiberiuksen kuin Hitlerin ja Stalininkin ajan teemoiksi.

Lähteet:

Ihonen, Markku 1992: Museovaatteista historian valepukuun. T. Vaaskivi ja suomalaisen historiallisen romaanin murros 1930-1940-luvulla. SKS: Tampere.

Lybäck, Holger 1950: T. Vaaskivi. Ihminen ja kirjailija. Forssan kirjapaino Oy: Forssa.

Vaaskivi, T. 1942: Yksinvaltias I. WSOY: Porvoo.

Vaaskivi, T. 1942: Yksinvaltias II. WSOY: Porvoo.

Tutustu myös näihin