Tekstin koko A- A+
Nuottikirjasto
Naxos

Jammailu ja konserttitoiminta

Jazzklubeja

Todennäköisesti ensimmäinen jazz/rytmimusiikin edistämiseen suuntautunut yhdistys oli Oulun Rytmikerho joskus 1940-luvun lopulla. Kerho järjesti lähinnä tanssitilaisuuksia usean orkesterin voimin ja kertyneet pääsylipputulot käytettiin vaikkapa jazzsovituksien hankkimiseen. Kerho toimi vielä pitkälle 50-luvulle. Totta kai myös Oulun Muusikot ry teki ansiokasta työtä samalla saralla perustaen 50-luvulla mm. melkein big bandin eli 13-miehisen tanssiorkesterin, johon kuuluivat kaikki sen ajan parhaimmat jazzarit.

Helsingissä samalla vuosikymmenellä perustettu The Jive Club sai myös Oulussa oman varsin aktiivisen osaston. Säännöllistä konserttitoimintaa ei tuolloin vielä ollut. Konsertteja pidettiin suosituimmilla tanssipaikoilla, ja nekään eivät suinkaan olleet puhtaasti jazzia, vaan enempi eri musiikinlajien sekoitelmia.


Ala-Arlin jamit

Vasta 60-luvulla alettiin päästä jonkinlaiseen säännönmukaisuuteen ainakin jamitilaisuuksien osalta. Joskus vuonna 1965, muistaakseni, pidettiin ensimmäiset oikeat jazzjamit vanhassa Ala-Arlissa asemaa vastapäätä. Tuolloinkaan ei toiminta ollut läheskään säännöllistä lähinnä sopivan puuhamiehen puuttuessa.

Ensimmäisen aktiivisen jazzyhdistyksen katalysaattorina toimi Ylioppilaskunnan silloinen pääsihteeri teekkari Lauri Lietsalmi ja hänet valittiin Oulun Yliopiston Ylioppilaskunnan jazzklubin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Lasse pani heti tuulemaan.


Kuuluisat Rauhalan jamit

[Kuva: Kari Aleniuksen trio lavalla]

Kari Aleniuksen trio lavalla 1967. Vasemmalta: Seppo Paavola, Kari Alenius, Arvo Suomalainen. Kuva: Kari Aleniuksen arkistot.


Jo alusta lähtien Rauhalan jameista muodostui legendaarisia tilaisuuksia, joiden tunnelmaa ei oikein missään muualla pystynyt tavoittamaan. Jamitoiminta alkoi 1967. Eikä ollut muusikoista puutetta, sillä lavalle oli sellainen tunku, että esiintymisvuoroista piti tapella. Esimerkkinä muusikkojen suuresta innostuksesta päästä soittamaan oli hyvänä esimerkkinä silloin Kuusamossa asunut trumpetisti Jorma Uotinen + Jammu, joka aina maanantain jameihin saapui omalla autollaan vailla minkäänlaista korvausta.

Vähitellen Rauhalan jamien ja konserttien maine levisi ympäri Skandinaviaa ja maineikkaita solisteja oli tarjolla tyrkylle asti. Tuolloin 60-70-lukujen taitteessa olivat lähes säännöllisiä vierailijoita kitaristi Herbert Katz, rumpali Matti Koskiala ja ennen kaikkea loistava tenorisaksofonisti/huilisti Seppo Rannikko, josta tuli moneksi vuodeksi oululaisen jazzyleisön kestosuosikki.

Näissä Rauhalan tilaisuuksissa vieraili käytännöllisesti katsoen koko Suomen jazzeliitti sekä monia ruotsalaisia tunnettuja persoonallisuuksia. Vaikka juuri tuo 60-luku toi ns. rock-ilmiön Suomeenkin, oli jazzin tarjonta parasta ja aktiivisinta, mitä Oulussa on koskaan ollut. Jazzklubi suoritti 1960-70-luvuilla myös ahkerasti jazzvierailuita ns. maakuntiinkin. Niinpä eräälläkin konserttikiertueella Polar Dixie Bändillä oli yhden päivän aikana Kemijärvellä peräti seitsemän esiintymistä.