Tekstin koko A- A+
Nuottikirjasto
Naxos

Juha op74

Juha-oopperan juoni, tiivistelmä
Libretto pohjautuu Juhani Ahon romaaniin Juha.

Tapahtuu jossakin Itä-Suomessa Ruotsin vallan ajalla. Marja on puolisoaan Juhaa huomattavasti nuorempi. Lisäksi hän on syntyjään venäläinen, mutta tullut aikanaan Juhan kotiin ottolapseksi. Juha on uskollinen ja huolehtivainen aviomies, mutta Marja on tuskastunut elämäänsä korpitilalla. Ikävän anopin vierailut eivät ainakaan helpota tilannetta.

Paikalle osuu karjalainen laukkuryssä, Shemeikka, joka viettelee ja vie mennessään Marjan. Karvas totuus pian paljastuu Marjalle: Shemeikan talossa asustaa "kesätyttojä", Marjan edeltäjiä. Juha uskoo vaimonsa tulleen ryöstetyksi ja saapuu noutamaan Marjaa, joka Juhaa jo kaipasikin. Shemeikka kuitenkin sattuu paikalle ja pilkkaa Juhaa, joka lyö Shemeikan kuoliaaksi. Vasta sitten Juha kuulee Marjan lähteneen Shemeikan matkaan vapaaehtoisesti. Koska on murhannut syyttömän miehen, Juha hukuttautuu koskeen.

Oopperan rakenne käsittää kuusi kuvaelmaa. Jokainen kuvaelma alkaa alkusoitolla ja pysyttäytyy yhdessä lavastustilanteessa. Ooppera voidaan esittää joko kahdella tai yhdellä väliajalla.


Juha-ooppera – Marjan ooppera

Libreton Ahon romaanista laati alunperin oopperalaulaja Aino Ackté, mutta sävellystyöhön tartuttuaan Leevi Madetoja muokkasi librettoa itse. Ackté halusi laadituttaa itselleen näyttävän Marjan roolin, missä hän jokseenkin onnistui. Marja ja hänen kehitystarinansa on teoksen keskus. Madetojan tyyliin ei kuulu kirjoittaa varsinaisia aarioita, mutta Marjalla on oopperassa useita aarian tai kavatinan tyyppisiä kohtauksia.


Värikästä tapahtumien kuvausta

Juha-oopperassa musiikin huipennukset sattuvat kohtauksiin, joissa kuvataan liikettä ja juhlaa. Toisen kuvaelman alkusoittona kuultava koskikohtaus (Marjan ja Shemeikan koskenlasku matkalla kohti itää) on Madetojan luontokuvauksista hienoimpia. Neljännessä ja viidennessä kuvaelmassa Madetoja maalaa Shemeikan talon tanssiaisista näyttävän venäläisen juhlan, jonka tunnelmat muistuttavat Borodinin ja Musorgskin sävyjä.


Psykologista kuvausta

Jo aivan perusainekset Juhan tarinassa ovat suuria tunteita: Juhan täyttymätön rakkaus Marjaa kohtaan, Marjan kaukokaipuu, Shemeikan iloluontoisuus. Tapahtumien vyöryssä Madetoja toistaa henkilöidensä yhä väkevämpiä tunnetiloja: Juhan raivo ja sarja luopumisia, joissa Marja joutuu päästämään irti ensin hupsusta unelmastaan elämästä Shemeikan rinnalla ja sitten Juhan rakkaudesta. Myös Juha luopuu uskostaan Marjaan, rakkauteen ja koko elämänsä mielekkyyteen ja surmaa itsensä.

Lähteminen ja jääminen, uskollisuus ja vapaudenkaipuu, romanttinen rakkaus ja kristillinen moraali esiintyvät taistelupareina tässä oopperassa eri tavoin eri henkilöiden ajatuksissa. Orkesterin osuudessa elää pohdinta, joka heijastelee henkilöiden sisäistä maailmaa. Esimerkiksi edellä mainittu koskikohtaus kuvaa paitsi kosken kohinaa, myös Marjan myrskyisää ja jännittynyttä sielunmaisemaa hänen juuri astuttuaan kiehtovan Shemeikan matkaan.


Juhan tyylistä

Juhan musiikki on antoisa, monikerroksinen kuuntelukokemus ja oman tyylilajinsa mestariteos. Tyylin esikuvia ranskalainen musiikintutkija Henri Fantapié löytää Faurélta (Pénélope) ja Debussyltä (Pelléas et Mélisande). Madetojan tyyli Juhassa on sinfoninen. Soivaa taustaa vasten asetetut henkilöt suosivat tekstiä aarian ja jopa melodian kustannuksella. Näin orkesterin rooli kertojana ja kuvaajana korostuu äärimmilleen. Luontokuvaus, folkloristiset jaksot ja realistinen kuvaus lomittuvat kokonaisuudeksi perinteisen italialaisen oopperan luomissa arkkitehtonisissa kehyksissä.

Tässäkin oopperassa Madetoja käyttää johtoaiheita. Omat motiivinsa on mm. Marjalla, Shemeikalla ja sotaan lähdöllä, aggressiolla.


Juhan tarina ja Leevi Madetojan oma elämä

Läpi elämänsä Madetoja taisteli puolisonsa runoilija L.Onervan kiintymyksestä. Kilpakumppanina oli Eino Leino. Vaikka Leino ja L.Onerva eivät ilmeisesti koskaan ajautuneet suhteeseen, heidän taiteilijasielujensa välillä oli syvä yhteys, jota Madetoja kadehti. Tämä auttaa selittämään, miksi Madetoja valitsi Juhan tarinan erääseen sävellystuotantonsa tärkeimpään teokseen. Tarkkaa tietoa Madetojan itsensä näkemyksestä hänen oman elämäntilanteensa ja Juhan tarinan välisestä yhteydestä ei kuitenkaan ole.

Lähteet:

Madetoja: Juha, teosesittely. Henri Fantapié, Ondine Oy 1988.