Tekstin koko A- A+
Nuottikirjasto
Naxos

Kolera 1985 -

Mika Heiskanen; basso
Rane Kesti; rummut
Jarmo Mattila; kitara
Rike Pietilä; laulu, kitara
Heikki Kukkonen; kitara
Petri Pirnes; basso
Matti Niemi; basso
Petteri Klintrup; koskettimet ja taustalaulu
Kari Räty; basso ja taustalaulu
Olli Tuomainen, kitara ja saksofoni
Tapio Wiik, koskettimet

Koleran musiikki oli sekoitus hard rockia ja poppia. Keskeisenä elementtinä yhtyeen kappaleissa oli humoristiset sanoitukset. Rokkibändiksi profiloitunut Kolera sai kuitenkin suurimman hittinsä rap-kappaleella "Suomi on Euroopan kallein maa", joka tuli ihmisille tutuksi myös tv-ohjelma Kuningaskuluttajan tunnuskappaleena.

Yhtye perustettiin vuonna 1985, kun ranttiset Jarmo Mattila, Rauno Kesti ja temmesläinen Mika Heiskanen keksivät pyytää yhtyeeseensä mukaan oululaisen Rike Pietilän. Kaupunkilaispoika Pietilä koki yllätyksen, kun Kesti nouti hänet ensimmäisiin treeneihin traktorilla Sipolankylän bussipysäkiltä. Alkuaikoina Kolera treenasi Rantsilassa. Myöhemmin treenipaikka vaihtui Ouluun.

Parin ensimmäistä keikkaansa bändi teki nimellä Black House. Kolera -nimen valitsemista yhtyeen nettisivuilla kuvataan seuraavalla tavalla: "orkesteri tavoitteli rempseää rokkimeininkiä kuvaavaa nimeä, jota on turojenkin helppo huutaa keikoilla".

Ensimmäisen julkaisunsa Kolera saattoi markkinoille tammikuussa 1987. Singlen Beibi älä lyö / Kaasu pohjaan julkaisi Megamania. Singlen a-puolen kappale sai varsin mukavasti radiosoittoa. Singleä seurasi täyspitkä albumi saman vuoden kesällä. Esikoisalbumi kantoi nimeä Liekki lepattaa.
Albumia seurasi yhtyeen toiminnassa katkonainen vaihe - mm. jäsenten asepalvelusten takia. Yhtye keikkaili jonkin verran ja julkaisi muutamia pienlevyjä. Kokoonpanossa tapahtui muutos vuonna 1989, kun utajärveläinen Heikki Kukkonen korvasi Jarmo Mattilan kitaristina.

Suurempaa huomiota yhtye herätti seuraavan kerran joulun 1989 aikoihin, kun se julkaisi jo mainitun Suomi on Euroopan kallein maa -singlen. Tämä rap-hassuttelu ylsi parhaimmillaan Suomen singlelistalla sijalle 19. Aikana, jolloin singlejä vielä ostivat muutkin kuin dj:t se tarkoitti varsin mukavia myyntilukemia. Vuoden 1990 yhtye käytti uuden pitkäsoiton työstämiseen. Albumi Maamme laulu julkaistiin tammikuussa 1991. Samana vuonna Mika Heiskanen jättäytyi pois yhtyeestä. Tilalle värvättiin oululainen Petri Pirnes.

Vuosina 1991-1993 Kolera eli aktiivisinta toimintakauttaan. Keikkoja tehtiin runsaasti ympäri Suomea ja yhtyeen kappaleet saivat mukavasti radiosoittoa. Syksyllä 1992 julkaistiin Koleran kolmas ja toistaiseksi viimeinen albumi Suolaista ja makeaa. Albumin huomionarvoisin kappale on Anna mulle lovee, joka on käännösversio Spencer Davis Groupin "Gimme Some Lovin'" -hitistä. Tällä kappaleella Kolera voitti Levyraadin kesällä 1992.

Bändi vetäytyi telakalle vuonna 1997. Taukoa kesti tammikuuhun 2001 saakka, jolloin yhtye teki paluukeikan Rantsilan Ristironkkelissa. Keikka tehtiin yhtyeen alkuperäisellä kokoonpanolla. Alkuperäinen miehitys on keikkaillut tällä vuosituhannella valikoiduissa tapahtumissa, joihin on kuulunut esimerkiksi Oulu Pop History 10-vuotis juhla tammikuussa 2007.

Albumit:
Liekki lepattaa 1987
Maamme laulu 1991
Suolaista ja makeaa 1992

Lähteet:

Koleran kotisivu
Kolera on raju bändi. Oulun sanomat 11.3.1987
Juntunen, J. 1991. Soundi. On suo, kitara ja Kolera. 1991:5, s. 52-53.
Siikajokilaakso. Kolera esiintyi alkuperäisellä miehityksellään 12 vuoden tauon jälkeen. 22.1.2001, s. 6-7