Tekstin koko A- A+
Nuottikirjasto
Naxos

Marilin 1986 - 87

Sukupuu: San Diego ►  Marilin

Helen West: laulu
Pete Nauha: laulu, kitara
Ladis Robles: urut
Beibi Lahtinen: basso
H.H.Putkinen: rummut

Ulkoisesti tyylipuhtaan tukkaheviyhtyeen näköinen Marilin soitti melodista poprockia. Laulaja Helen West (Heli Nevakare) oli julkaissut vuonna 1985 Femme Fatal -levymerkille englanninkielisen soolo-LP:n, jolla hän oli osoittanut rock-vokalistin ja lauluntekijän taitonsa. West etsi itselleen bändiä, ja löysi sellaisen Oulusta. San Diego -yhtyeen nokkamies Petri Nauha oli aikaisemmin soittanut kitaraa mm. Van Halen -tyylisessä oululaisbändissä Southbound. Uuden yhtyeen nimeksi annettiin Marilin. Kokoonpanon täydensi hieman myöhemmin rockfestareilta löydetty turkulainen kosketinsoittaja Ladis (Ladislao) Robles.

Loppuvuodesta 1986 yhtye julkaisi LP-levyn Marilin! Megafon-levymerkillä. Levyn tuotti Riff-Raff -vokalisti Immu Ilmarinen, jolle tuotantotehtävä oli ensimmäinen laatuaan ja samalla uuden uran alku. Suomenkieliset power-pop kappaleet olivat sävellysten osalta pääosin Nauhan ja Westin aikaansaannoksia Westin vastatessa kokonaan lauluteksteistä. Tuottaja Ilmarinen osallistui aktiivisesti myös sovitustyöhön. Julkaisukeikkansa yhtye soitti Helsingin Tavastia-klubilla.

Marilinin taival jäi lyhyeksi. Bänditoiminnan organisointia haittasi jo se, että laulaja asui Tampereella, kosketinsoittaja Turussa ja muut Oulussa. Robles siirtyi Marilinista pudasjärveläiseen powerpop-yhtyeeseen Tanna. West vaihtoi laulajan roolin rocktoimittajan töihin Yleisradiossa. Vuosina 1988-1992 hän tuotti ja juonsi TV2:n Rockstop-ohjelmaa. Petri Nauha muutti Los Angelesiin, mutta hän palasi 1990-luvun puolivälissä joksikin aikaa Suomeen ja musisoi helsinkiläisessä Project Forever -yhtyeessä. Yhdysvalloissa Nauha löysi oman musiikillisen ilmaisunsa gospelrockista. Vuonna 2007 hän julkaisi soololevyn Feet of Clay.

Lähteet:

Eija Brilli: Marilin tekee keikkaa niin kauan kuin on hauskaa. Oulun sanomat 3.12.1986
Jukka Väänänen: Viisikko löytää jäljen. Oulu-lehti 21.4.1988