Tekstin koko A- A+
Nuottikirjasto
Naxos

Marko Suorsa

[Kuva: Marko Suorsa]

Kuva: Marko Suorsa.


Marko Suorsa (s. 1977) säveltää elektronimusiikkia lähtökohtanaan konkreettiset äänet. Jo koululaisena hän kuunteli Darmstadtin koulukunnan säveltäjien musiikkia ja tutustui sitä kautta myös Karlheinz Stockhausenin elektronimusiikkiin.

Suorsa aloitti kokeilut elektronisen musiikin parissa Oriveden opistossa. Hän opiskeli elektronimusiikkia ja musiikin teoriaa Oulun konservatoriossa Jukka Ruohomäen johdolla. Ensimmäinen konservatorioaikana valmistunut teos Verstas (2001) esitettiin samana vuonna Ung Nordisk Musik -festivaalilla Tanskan Århusissa.

Suorsaa ovat kiinnostaneet myös muut esittävät taiteet ja erityisesti äänen ja liikkeen yhdistelmä. Hän on tehnyt yhteistyötä tanssija-koreografi Jouni Järvenpään kanssa, aluksi improvisoivana soittajana ja vuodesta 2000 säveltäjänä. Yhteistyön tuloksena ovat syntyneet mm. teokset Peilitär (1998), Säännöt (2003), Kuolema (2005), Aurinko on perseestä (2007), Suo (2009), Betonilähiö (2007/2010), Mätäkuu (2011) sekä Kitka ja kuusi muuta (2014). Useat teokset ovat saaneet ensiesityksensä Uuden musiikin lokakuu -festivaalilla, Kitka ja kuusi muuta Turun Barker-teatterissa.

Vuonna 2014 Suorsa julkaisi cd-levyn Konkreettista musiikkia, jonka sävellykset ovat vuosilta 2009 - 2014. Levyn teoksista Kitkan (2010) äänimaailma on lähtöisin pääosin styroksin kappaleista. Organisoituja ääniä (2014) on aiempien töiden käyttämättä jääneistä aineksista koottu teos. Kuolema (2009) on omistettu Kalervo Palsalle, jota Suorsa pitää hengenheimolaisenaan. Muita sävellystyön inspiraation lähteitä Suorsalle ovat kalevalainen mytologia ja pohjoisen luonto.

Vuoden 2016 Uuden musiikin festivaalilla kuultiin kantaesityksenä Suorsan teos Abstraktia viihdettä.

Lähteet:

Marko Suorsa: Konkreettista musiikkia -albumin tekstivihko.
Kimmo Pihlajamaa: Suo kuokitaan yhteistyössä. Uuden musiikin lokakuu -tiedotuslehti 2009.
Pia Kaitasuo: Rhythm and blues. Kaleva 11.7.1998.
Esko Aho: Leikkaa ja liimaa on oululaisten paraatilaji. Kaleva 17.5.2001.
Sirpa Heikkinen: [arvostelu], Kaleva 2.2.2003.