Tekstin koko A- A+
Nuottikirjasto
Naxos

Onko tämä nyt sitä rautakitaralankamusiikkia?

Sähkökitaramusiikki teki hiljalleen tuloaan 1960-luvun alussa. Shadows-yhtyeen kappale Apache oli kansainvälinen hitti 1960, mutta Suomessa sen suosio kasvoi vähitellen. Shadows tunnettiin tässä vaiheessa Cliff Richardin säestysyhtyeenä. Jotkut olivat kuulleet hieman rajummasta amerikkalaisesta Ventures-yhtyeestä.

Uuden musiikkityylin löytäminen oli monelle nuorelle sattuman kauppaa. Tuttavan sukulainen oli ehkä käynyt ulkomailla ja tuonut mukanaan single-levyn. Kuulopuheet levyistä levisivät kaveripiirissä. Harvinaisen äänitteen omistajan kotiin kokoonnuttiin porukalla kuuntelemaan.

Varsinainen rautalankakuume tuli Suomeen Ruotsin kautta. Syksyllä 1961 Violents-yhtyeen rautalankaversio kansanlaulusta Alpens ros nousi länsinaapurin listaykköseksi. Singleä myytiin ällistyttävät 80.000 kpl. Nyt suomalaiset levytuottajat havahtuivat ja päättivät tehdä omia "piikkilankaversioita" kansansävelmistä. Termi "rautalanka" oli suora käännös ruotsalaisesta genrestä "ståltrådsmusik". Virallisempaan tyyliin puhuttiin "kitarayhtyeistä".

Vuonna 1962 tulivat baareihin ja ravintoloihin ensimmäiset Raha-automaattiyhdistyksen levyautomaatit, minkä ansioista uutuuslevyt alkoivat soida eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna Yleisradio aloitti Sävelradion, jossa soi popmusiikki viihteen ja muun joukossa.


Etnotwistiä

Suomalaisilta jazzin ja iskelmän hallitsevilta studiomuusikoilta oikean tyylinen rautalankasoitto ei oikein sujunut. Niinpä nuorisobändeille annettiin tilaisuus äänitysstudiossa. Helsinkiläisen Sounds-yhtyeen alkuvuonna 1963 puoliksi vitsinä tekemästä Emma-valssin rautalankaversiosta tuli melkoinen menestys.

Huomattiin, että rautalankaversion saattoi tehdä melkein mistä tahansa kappaleesta. Valssit muutettiin nelijakoisiksi twist-kompilla. Tästä syntyi ns. etnotwist-kausi. Samalla periaatteella tehtyjä rautalankahittejä olivat Strangersin Kolme kitaraa ja Esquiresin Juokse sinä humma. Myös ruotsalaiset rautalankayhtyeet Violents, Adventurers ja Spotnicks menestyivät Suomen levymarkkinoilla. Kappaleiden tuttuuden ansiosta kitarayhtyeet saivat vanhemman väenkin osittaisen hyväksynnän. Yhtyeiden siistin herrasmiesmäinen imago auttoi myös tässä.

Lähteet:

Haastattelut: The Hooks: Anttonen, Hätälä, Juntunen, Piirala. Kaarlo Nurmiranta.
Juha Lassila: Mitä Suomi soittaa?
Oulu-lehti 26.11.1963, 31.7.1964
Kalevan huvi-ilmoitukset 19.1.-5.9.1964
Suomi soi 4 : suuri suomalainen listakirja