Tekstin koko A- A+
Nuottikirjasto
Naxos

Ura

Säveltäjäksi jo lukioiässä

Salon yhteislyseossa (nyk. Hermannin lukio) 1970-luvun alkupuolella toiminut karismaattinen musiikkipersoona Erland Sundqvist oli sekä musiikinopettaja, orkesterimuusikko, sovittaja että säveltäjä. Hän piti sävellyksen erikoiskurssia, johon Jouko Tötterströmin lisäksi kuului muitakin musiikkialalle ryhtyneitä, mm. säveltäjä Carl Armfelt. "Teoriaa ja tekniikkaa Sundqvist ei juurikaan opettanut", sanoo Tötterström, "mutta sitä enemmän sitä, että säveltämisessä pitää aina olla jokin juju, jotain ilmaisua." Tuolta ajalta on säilynyt joukko teoksia, joiden ideoita ja aiheita Tötterström on käyttänyt ja jalostanut edelleen uusissa sävellyksissään.


Opinnot Sibelius-Akatemiassa

Sibelius-Akatemian vuosinaan Tötterström osallistui Paavo Heinisen opetukseen, mutta sanoo, että tuolloin säveltämiseen "ei ollut aikaa" ja että hän ei ollut "tuloksiin tyytyväinen". Voi olla, että hän arvostelee itseään turhan ankarasti, sillä samalla luokalla opiskelivat mm. Eero Hämeenniemi, Jouni Kaipainen ja Kaija Saariaho. Tämä tapahtui 1970-luvun lopulla, jolloin suomalainen modernismi vihdoin murtautui ryminällä päivänvaloon Sibeliuksen pitkästä varjosta. Tötterström oli opiskeluaikanaan kiinnostunut uudesta musiikista ja säveltäjistä. Hän seurasi läheltä legendaarisen Korvat auki -yhdistyksen perustamista ja osallistui aktiivisesti Sibelius-Akatemian uuden musiikin seminaariin.


Pianoduo vei miehen sydämen

Opiskeluvuosinaan Sibelius-Akatemiassa Jouko Tötterströmin tutustui tulevaan aviopuolisoonsa Riittaan (o.s. Lampinen). Pariskunta avioitui vuonna 1980. Duo Amoureux'n laaja ohjelmisto sisältää musiikkia kaikilta tyylikausilta, myös nykymusiikkia. Duo Amoureux on kantaesittänyt Carl Armfeltin nelikätisen sävellyksen Diapason, Pertti Jalavan teoksen Three Requests kahdelle pianolle ja lyömäsoittimille, Ivano Battistonin Rituaalitanssin kahdelle pianolle, kahdelle harmonikalle ja tanssille sekä Oliver Kohlenbergin Grosse Sonate für zwei Klaviere kahdelle pianolle, jonka he myös levyttivät Oulun konservatorion julkaisusarjaan. Jouko Tötterströmin Sibelius-Akatemiaan vuonna 2003 valmistama lisensiaattityö "Nelikätinen Shamaani" ja parhaillaan tekeillä oleva väitöskirja käsittelevät pianoduoa, sille sävellettyjä teoksia sekä duosoiton käytännön ongelmia.


Kaksi vuosikymmentä pianopedagogina

Vuonna 1980 Tötterström aloitti pianonsoiton lehtorina Länsi-Pohjan musiikkiopistossa Kemissä toimittuaan sitä ennen opettajana mm. Salossa ja Helsingissä. Pianonsoiton yliopettajaksi Oulun konservatorioon hän saapui vuonna 1985.

Vuonna 1999 Tötterström siirtyi yliopettajaksi vastaperustettuun Oulun seudun ammattikorkeakoulun kulttuurialan yksikköön, missä hän toimii myös kansainvälisten yhteyksien koordinoijana. Hänen piano-oppilaistaan Mika Rännäli ja Olli Roman ovat kunnostautuneet säveltäjinä. Tötterströmin ohjauksessa useat opiskelijat ovat valmistuneet pianopedagogeiksi ja esiintyviksi taiteilijoiksi. Tötterström on toiminut myös Sibelius-Akatemian sivutoimisena tuntiopettajana ja opettanut mestarikursseilla mm. Oulussa, Sotkamossa ja Tervolassa.


Säveltäjä heräsi uudelleen

Säveltäminen palasi Tötterströmin elämään 2000-luvun alussa. Kimmoketta antoivat käytännön syyt, muutamat tilausteokset ja lisensiaattityön tarpeet. Vuonna 2003 valmistuneeseen lisensiaattityöhön kuuluva Duo Amoureux'n levytys sisältää pari Tötterströmin sävellystä. Väitöskirjaa varten hän otti haasteekseen säveltää kokonaisen pedagogisen teoskokoelman pianoduolle. Tässä työssä häntä ohjasi Kari Kuosmanen. Musiikin tohtorin tutkinnon Tötterström suoritti vuonna 2008. Kirjallisen työn otsikko oli "Pianoduon haasteet : käytännölliset ja pedagogiset kysymykset sekä sävellyskokoelma".


Tulevaisuuden suunnitelmia

Jouko Tötterström sanoo, ettei sävellä musiikkia pöytälaatikkoon, vaan esityksiä varten. Tämän vuoksi hän säveltää periodeittain, vaikka haaveileekin joskus käyttävänsä uusien teosten synnyttämiseen enemmän aikaa. Hänen teoksiaan on esitetty Oulussa Uuden musiikin lokakuu -tapahtumassa sekä Kuhmon kamarimusiikkifestivaalilla ja Hetan musiikkipäivillä.


Perinteistyyliset muotorakenteet - moderni tyyli

Ainakin toistaiseksi Tötterströmin sävellyksistä on tunnistettavissa sama ominaistyyli. Se yhdistää perinteisen tyylisiä muotorakenteita ja modernia ilmaisua ja tarjoaa yleisölle selkeitä, "ei liian vaikeasti ymmärrettäviä" kuuntelukokemuksia.