Tekstin koko A- A+
Nuottikirjasto
Naxos

Svengaava 1960-luku

1960-luvulla tieto popmusiikin kansainvälisistä virtauksista saapui hitaasti. Joku oli kuullut joltakin toiselta, tiedettiin ehkä kaverin kaveri, jolla on uusi singlelevy. Konsertit ja tanssitilaisuudet olivatkin tärkein uusien muotien välittäjä.


Skandinaavit näyttävät mallia

Vaikka Oulussa elettiin syrjässä, ulkomaisia konserttivierailijoita kävi aika ajoin. Tanssilavakulttuuri oli vahvaa vielä 1960-luvulla. Käytännön opetus rockiin ja poppiin saatiin ruotsalaisilta. Länsinaapurissa oli seurattu popmusiikin virtauksia tiiviimmin kuin meillä. Maineikkaita jazzartisteja oli käynyt konsertoimassa jo 1930-luvulta lähtien. 1960-luvulla yleistyivät popartistien ja yhtyeiden kiertueet. The Beatles kävi Ruotsissa kiertueella kahdesti, lokakuussa 1963 ja toisen kerran heinäkuussa 1964, kun yhtyeen onnistunut USA:n maihinnousu oli jo takana.


Jerry Williams, Mister Dynamite

Eräs ensimmäisiä rockvierailijoita Ruotsista oli Jerry Williams. Williams (Erik Fernström, s. 1942) aloitti uransa populaarimusiikissa kitaristina ja klarinetistina "Ruotsin Elviksen", Little Gerhardin yhtyeessä vuonna 1957. Tämän jälkeen Williams johti omaa yhtyettä, mutta menestys jäi vaatimattomaksi. Alkuvuonna 1962 Williams värvättiin suositun rautalankayhtye The Violentsin laulusolistiksi. Kokoonpano kävi ensimmäisellä Suomen keikallaan maaliskuussa Helsingin expossa. Menestys oli välitön ja poiki kiertueita Suomeen.

Williams oli "Mr. Dynamite" - raju rokkari ja aito esiintyjä, joka vetosi kaikenlaisiin nuoriin. Violents oli hänen tasoisensa erittäin tiukka lavabändi, jonka yhdenmukainen vaate- ja sointityyli oli uutta. Kokoonpano toimi vajaat kolme vuotta, ja kierteli ympäri Skandinaviaa ja Manner-Eurooppaa. Oulussa Williams kävi maaliskuussa 1964. Keikka Oulun Pyrinnöllä oli kauden huipputapauksia.


Jan Rohde - King of Jenka

Toinen villitsijä oli norjalais-amerikkalainen Jan Rohde (1942-2005). "King of jenka" oli erikoistunut muokkaamaan jenkkoja twistiksi. Matalan torpan balladi - Rohden versiona Doin' the jenka - oli suurhitti Suomessa. Oulu-lehti mainosti huhtikuussa 1964 pohjolan twistkuninkaan ja ruotsalaisen "sensaatiomaisen kitaraorkesterin", The Adventurersin, esiintymistä. Rohde oli tienoilla toista kertaa lyhyen ajan sisällä. Helmikuussa Rohde oli esiintynyt Limingassa, jonne tuli yleisöä Oulusta asti. Tunnelmaa kuvailtiin ekstaattiseksi.


Shakea Englannista

Liverpoolilaisen laulu- ja soitinyhtye The Swinging Blue Jeansin tulkinta rock-kappaleesta Hippy Hippy Shake oli 1964 hitti Britanniassa ja Yhdysvalloissakin. Yhtye esiintyi syksyllä 1965 Oulussa ja samalla kiertueella myös Kemissä. Lämmittelybändinä oli Oulun alueen kärkiyhtye Bachelors.

Näihin aikoihin englantilainen Renegades oli tuttu vieras suomalaisilla tanssipaikoilla. Yhtye esiintyi Kuusisaaressa lämmittelijänään oululainen Jack & The Coyotes. Renegadesin markkinat olivat siinä määrin Suomessa, että se laskettiin lähes kotimaiseksi.

Rockin Vickers kävi Oulussa kahdesti 

Kolmaskin brittiyhtye tutkaili pohjoisen eksoottisia keikkamarkkinoita. Blackpoolilainen The Rockin' Vickers esiintyi Oulussa loppuvuodesta 1965. Esiintymiset olivat rajuja, ja fanit seurasivat tarkkaan muusikkojen liikkeitä kaupungissa.

Bändi tunnettiin vaihtohetoisella nimellä Rockin' Vicars eli rokkaavat kirkkoherrat. Muusikot poseerasivat kaavuissa ja liperit kaulassa.

Ilmeisesti bändille jäi hyvä maku Oulusta, sillä bändi palasi tänne. Pyrintö mainosti joulukuussa 1967 suurta rythm and blues -juhlaa suoraan Englannista. 

[Kuva: Vickers]

Vickersien nimikirjoitukset ihailijan vihkossa.

Vickersin myöhemmässä kokoonpanossa soitti kitaraa Ian Willis - mies, joka tunnettiin myöhemmin Hawkwindin ja Motörheadin Lemmy Kilmisterinä. Pitkään luultiin Lemmyn olleen mukana Oulussa 1967, mutta hän oli ehtinyt erota bändistä ennen Suomen kiertuetta. Asian otti esille Ville Sipilä Lemmyn muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa ja tiedon vahvisti Vickers-muusikkoja haastatellut toimittaja Arto Junttila. 

Rockin' Vickersin lämmittelijänä soitti oululainen Porkkanas Unlimited. Vickersin muusikot saapuivat paikalle vasta lämmittelijän lopetettua osuutensa. Porkkanasin basisti Timo Vaskivuo muistaa vielä, minkä ihailun ja hämmästyksen hänessä herättivät pääesiintyjän vahvistinten määrä ja musiikin volyymi. Brittien soitto oli tarkkaa ja vaikuttavaa ja ennen kaikkea äänekästä. Yleisö ei ollut tottunut tällaiseen, ja kun äänivallilla oli taipumus puuroutua urheiluhallissa, osa yleisöstä pitikin enemmän Porkkanasin soitosta.

[Kuva: Vickers]


Lähteet:

Iskelmä 3/1966, 12/1966
Oulu-lehti 7.2.1964, 13.3.1964, 10.4.1964.
Kaleva 5.12.1967. HeSa 22.11.2005
Jee jee jee : suomirockin historia
Hannu Nyberg: Rockista rautalankaan
Hans Olofsson: Stora popboken
Rev Black and the Rockin' Vickers sivustolla Manchesterbeat. [Hakupäivä 31.12.2015]
Rick Baker: The Rockin' Vickers - Complete It's All Right. Blogi, 2012.
Arto Junttila. Sähköpostiviesti 14.4.2016. 
Ville Sipilä: Hotellihuone säpäleiksi [...]. HeSa 31.12.2015
Tributes paid to resort's Rockin' Vicker Lemmy. The Blackpool Gazette, 29.12.2015
Haastattelu: Kaarlo Nurmiranta. Timo Vaskivuo.