In English | Tekstin koko A- A+

Jugend n. 1890–1915 Jugend n. 1890–1915

Euroopassa 1800-luvun loppupuolelle ja 1900-luvun alkuun sijoittuvalla tyylisuunnalla on monta nimeä. Englannissa tyyli tunnettiin nimellä Arts and crafts, Ranskassa Art Nouveauna. Meillä tämä kansallisesti virittynyt, mutta itäisin ja läntisin vaikuttein höystetty suuntaus tunnetaan kansallisromantiikkana. Kansallisromanttinen kausi jäi varsin lyhyeksi ja sen päätepisteenä pidetään ensimmäistä maailmansotaa.

Suomessa sortokausi ja taiteen kultakausi osuivat ajallisesti yhteen. Kamppailu Venäjän yhtenäistämispolitiikkaa vastaan heijastui myös muotoiluun. Haluttiin osoittaa, että suomalaisilla oli oma, ei-slaavilainen menneisyytensä. Rakennuspuita identiteetille haettiin erityisesti Karjalasta. Jugendin ornamentit toivat esille suomalaista flooraa ja faunaa. Luonnosta inspiroimia tyyliteltyjä eläin- ja kasviaiheita olivat esimerkiksi oravat, karhut, männynkävyt sekä kuusenhavut. Jugend-tyylin kehittäjät vieroksuivat teollista tuotantoa ja suosivat yksilöllistä kädenjälkeä.

Jugend-tuoleille tyypillistä ovat korkeat selkänojat, kaarevat, ylöspäin kapenevat muodot. Tyypillisiä puuvalintoja olivat tammi, jalava, pyökki, saarni, vaahtera sekä kotimaiset koivu ja loimukoivu. Puun pinnassa saattoi olla reliefejä tai upotuksia toisesta puumateriaalista tai jopa metallista, luusta tai nahasta. Voimakassävyiset puulajit viimeisteltiin usein vain vahalla, jotta puun oma rakenne pääsi esiin.

Huonekalujen verhoiluun käytettiin villaa, pellavaa, samettia, plyysiä, gobeliinikangasta, nahkaa tai pegamoidia, joka oli vedenpitäväksi käsiteltyä kangasta. Verhoilun kiinnitettiin  messinkinupein, jotka jätettiin näkyviin.
 


Tammesta ja koivusta teollisesti valmistettu tuoli kuuluu museon kokoelmiin. Tuoli on verhoiltu vahatulla kankaalla. Selkänoja päättyy seppeleaiheiseen koristeeseen.
 


Museon toisessa kerroksessa on esillä tämä professori Kyösti Haatajalle* kuulunut jugend-tyylinen kalusto. Se on valmistettu koivuviilusta. Pinnan aaltomainen kuvio selittyy sillä, että on käytetty niin sanottua loimukoivua.


Yksityiskohta selkänojan intarsia-kuviosta.
Kuviossa on materiaalina jakaranda ja eebenpuu.


* Oululaissyntyinen Kyösti Haataja (1881–1956) oli suomalainen poliitikko ja Maanmittaushallituksen pääjohtaja vuosina 1917–1929. Vuosina 1928–1948 Haataja toimi Helsingin yliopiston talousoikeuden professorina.

Kyösti Haataja oli Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja vuosina 1926–1932. Eduskunnassa hän istui 1917–1918 vanhasuomalaisten sekä 1918–1919 ja 1929–1930 kokoomuksen edustajana.


 


Kuvassa on kansallisromanttista tyyliä edustava tuoli, jonka on valmistanut kirjailija, kansatieteilijä Samuli Paulaharju. Tuoli on osa kalustekokonaisuutta, joka on nähtävissä museon kolmannessa kerroksessa, Samuli Paulaharjun työhuoneessa.
 

< Kertaustyylit n. 1830–1890 Alku >