In English | Tekstin koko A- A+

Isoäidin aikaan -- kiiltokuvia museon kokoelmista Isoäidin aikaan -- kiiltokuvia museon kokoelmista

Moni tuntee sanonnan kaunis kuin kiiltokuva. Mutta kuinka moni tietää mistä kiiltokuvaharrastus on saanut alkunsa? Sen kertoo Pohjois-Pohjanmaan museossa tiistaina 21.3.2006 avautuva pienoisnäyttely. Esillä on kiiltokuvia sekä muistovihkoja museon kokoelmista. Mukana on myös kiiltokuvia yksityishenkilöiden kokoelmista. Näyttely on esillä 30.4.2006 saakka.

Huom. näyttely avoinna 6.5. saakka


Englannissa yleistyivät 1800-luvun alussa muistoalbumit, jotka olivat koko perheen yhteisiä leikekirjoja. Niiden kaunistukseksi ilmestyivät 1860-luvulla kiiltokuvat. Korea kiiltokuva-albumi oli salongin pöydän koristuksena postikorttikansion tavoin. Muistokirjat kiiltokuvineen olivat 1800-luvulla porvarisluokan aikuisten harrastus.

Ajan myötä kiiltokuvien hinta laski ja ne tulivat tavallisten ihmisten saataville. Vähitellen kiiltokuvat siirtyivät osaksi lasten maailmaa. Vielä 1950-luvun puolivälissä melkein jokaisella koulutytöllä oli oma muistokirjansa jota täytettiin kiiltokuvilla ja ystävien muistovärssyillä


Muistokirjan sivu vuodelta 1881


Kiiltokuvien laatu oli parhaimmillaan 1800-luvun lopulla. Kuvat painettiin paksulle paperille, jopa seitsemällä värillä. Korkopainanta oli ensiluokkalaista, reliefimäistä. Kuvien painamisessa saatettiin käyttää silkkiä ja samettia. Myös lehtikultaa käytettiin. Lisäksi kuvat stanssattiin pikkutarkasti.

Erotuksena muista painokuvista kiiltokuvat painettiin kohopainantamenetelmällä ja niiden pinta käsiteltiin – nimensä mukaisesti – kiiltäväksi. Viimeisen silauksen pintaan antoi gletiini- ja kumikerros.


Rafaelin enkelit voi nähdä
Zwinger-museossa Dresdenissä


Ensimmäiset kiiltokuvat olivat aiheiltaan uskonnollisia: enkeleitä ja pasuunoita, krusifikseja kelloja. Tunnetuin kiiltokuva-aihe lienee enkeli, jonka esikuvana on Rafaelin (1483–1520) maalaus Sikstuksen madonna (noin 1516). Jo 1800-luvulla kiiltokuvien aiheiksi pääsivät myös historialliset tai ajankohtaiset tapahtumat. Vanhoista kiiltokuvista otetaan uusintapainoksia yhä uudelleen. Kiiltokuvien aihevalikoima on laajentunut; esimerkiksi Walt Disneyn hahmoista on tullut kiiltokuvasankareita.     

Kiiltokuvapainatuksen huippumaita ovat olleet - ja ovat yhä - Englanti ja Saksa. Suomessa kiiltokuvien painatus on ollut vähäistä. Kuvia ovat julkaisseet esimerkiksi Paperitaide- sekä Paletti-yhtiöt.


Lisää aiheesta:
Kirsti Penttinen: Muistokirjan tarina
Inga Holm: Kiiltokuvista kauneimmat

 

KIILTOKUVIENVAIHTO-ILTAPÄIVÄ

Museossa järjestetään sunnuntaina 26.3.2006 klo 13–17 kiiltokuvienvaihto-iltapäivä. Kiiltokuvaharrastajat voivat tavata toisiaan, vertailla kokoelmiaan ja vaihtaa kiiltokuvia.
Tervetuloa paikalle kaikki asiasta innostuneet!