In English | Tekstin koko A- A+

Jakautunut kansa -- sisällissota Suomessa Jakautunut kansa -- sisällissota Suomessa

Pohjois-Pohjanmaan museon infotilassa on 22.1.–16.3.2008 esillä pienoisnäyttely, joka esittelee vuoden 1918 tapahtumia erityisesti Pohjois-Suomen ja Oulun kannalta. Esillä on myös yllättävää, tapahtumiin liittyvää esineistöä.

Elintarvikkeiden jonotusta Oulussa. Nälkä ja kulkutaudit olivat koko Suomen kansan vitsaus vuonna 1918. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto


Vasta itsenäistynyt Suomi jakaantui tammikuussa 1918 valkoisen ja punaiseen Suomeen. Punaiset ottivat haltuunsa Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomi jäi valkoisten tukialueeksi. Oman pulmansa muodostivat 1914 alkaneen maailmansodan aikana Suomeen ryhmitetyt venäläisjoukot. Valkoiset katsoivat välttämättömiksi riisua aseista pitkin maata sirotellut venäläisvaruskunnat. Punainen puoli näki sen sijaan venäläiset potentiaalisena yhteistyötahona varsinkin sen jälkeen kun varuskuntien määräysvalta oli liukunut upseeristolta vallankumouksellisille sotamiesneuvostoille. Oulussa venäläiset tukivat punaisia muun muassa aseluovutuksilla ja osallistuivat myös jonkin verran taisteluun valkoisia vastaan. Suuri osa venäläisistä näki kuitenkin ainoaksi tavoitteekseen pääsyn takaisin kotimaahansa.

Kenraali Carl Gustav Emil Mannerheimin ja suojeluskuntapäällikkö Laurilan 28.1.1918 johtama Etelä-Pohjanmaan kansannousu oli onnistunut yli odotusten. Mannerheim kehotti myös pohjoisempien kaupunkien valkoisia riisumaan aseista varuskunnat ja ottamaan kaupungit haltuunsa.

Vähälukuiset ja huonosti aseistetut oululaiset valkoiset voimat linnoittautuivat lääninhallituksen – lyseon – maanmittauskonttorin alueelle. Tätä ennen he olivat onnistuneet riisumaan aseista pienempiä venäläisiä kaupungille sijoitettuja varuskuntaosastoja. Lukumääräisesti suurempi ja venäläisiltä ase- ja miehistöapua saanut punakaarti yritti valkoisten tukikohdan valtaamista mutta ei onnistunut aikeessaan.

Kaupungin valkoiset voimat pyysivät valkoisten ylipäälliköltä Mannerheimilta apua. Mannerheim lähetti Ouluun junakuljetuksena eversti Tunzelman von Adlerflugin johtaman avustusretkikunnan. Punaiset olivat selvillä avustusretkikunnan tulosta ja lähettivät Oulun työväenneuvoston varapuheenjohtaja Yrjö Kallisen johtaman neuvottelujunan kahteen kertaan etelään päin neuvottelemaan apuretkikunnan kanssa.

Neuvotteluista huolimatta valkoiset ottivat Oulun haltuunsa taistellen. Ratkaisutaistelu käytiin 3.2.1918. Se vaati uhrinsa rintamalinjan molemmin puolin. Valkoisen puolen johtotehtäviin osallistui pääjoukkoaan aiemmin kotimaahan palanneita, Saksassa koulutettuja jääkäreitä. Punakaarti vetäytyi kortteli korttelilta ja sen viimeinen tukikohta oli työväentalolla. Punakaarti nosti valkoisen lipun työväentalon salkoon kello 15.10. Venäläinen varuskunta ilmoitti kirjallisesti antautuvansa samana iltana kello 23.00. Oulun taistelut olivat ohi.

Punaiset vietiin Raatinsaaren vankileirille ja venäläiset olivat vankeina kasarmialueellaan sodan loppuun saakka. Venäläiset palasivat kotimaahansa sodan jälkeen. Valkoiset ottivat tammi – helmikuun vaihteessa haltuunsa kaikki Itä- ja Pohjois-Suomen kaupungit ja riisuivat punaiset ja venäläisvaruskunnat aseista.

Koko Pohjois-Suomi oli valkoista tukialuetta sen jälkeen kun valkoiset valtasivat Tornion 6.2.1918. Vaasan ja Seinäjoen alueelle päätukikohtansa perustaneelta valkoisen Suomen armeijalta ja hallitukselta poistui sen jälkeen selustauhka. Pohjanmaan rata turvasi valkoisten maayhteyden Ruotsiin. Selustan varmistuksen jälkeen Mannerheim saattoi keskittää kaiken huomionsa taisteluun Etelä-Suomen punaisten kanssa.

Aseista riisuttuja venäläisiä sotilaita.
Kuvat: Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto.

 

13-vuotias Onni Kokko liittyi valkoisten joukkoihin Oulun taistelua edeltäneen Limingan venäläisen varuskunnan aseistariisumisen aikana. Jääkäri Peltokangas otti Oulun taistelun jälkeen Kokon adjutantikseen. Kokko sai surmansa Tampereen taisteluissa.

Everstiluutnantti Vilho Petter Nenosen johdolla
ammuttiin Oulun taisteluiden yhteydessä Suomen tykistön ensimmäiset laukaukset. Laukausten hylsyt kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmiin.

Valkoisten voitonparaati Oulun torilla 4.2.1918.

Linnansaaren ja Raatisaaren välisen terässillan kappale, jossa on luodinreikiä. Kuva museon näyttelystä.

Lisäksi esillä on ikkunalasi, johon tuomiota odotellut punavanki on raaputtanut tekstin "Tuomiota varttuessa 20/8 18. K J K_ _ _ _ _ _ _ ä"
 


Kuvia voi käyttää näyttelytiedotukseen. Käytettäessä mainittava lähde.

Punaisten antautumiskehotus valkoisille
lääninhallituksen puolustajille 2.2.1918.
Lähde: Suomen vapaussota II

Oulun taisteluun osallistuneet jääkärit Heikka ja Peltokangas.
Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto
Sota aiheutti väistämättä kuolonuhreja rintaman molemmin puolin. Oulussa ja etelän rintamalla kaatuneet valkoisten puolella taistelleet viettiin haudan lepoon juhlallisin menoin. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto
 
Voittoisien valkoisten päämaja juhlaliputettuna. Etualalla palaneen puhelinkeskuksen kortteli. Kuva on kirjan Suomen vapaussota II kuvitusta
 
Aseista riisuttuja venäläisiä sotilaita.
Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto

 
Vangittuja venäläisiä matruuseja lyseolla.
Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto

 
3.2.1918 käydyssä taistelussa vangittuja punakaartilaisia Oulun lyseolla. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto