In English | Tekstin koko A- A+

Ja taas joulu joutui -- joulun ABC Ja taas joulu joutui -- joulun ABC

Joulu on vuoden juhlista suurin. Siihen valmistaudutaan monin tavoin, siihen sisältyy paljon perinteitä ja odotuksia. Nykyiseen joulunviettoperinteeseemme on kerrostunut tapoja talonpoikaisesta, kristillisestä sekä kaupunkilaisesta kulttuurista.

Pohjois-Pohjanmaan museossa 11.11.-22.12.2006 esillä oleva näyttely Ja taas joulu joutui – joulun ABC esittelee joulun traditioita adventista loppiaiseen ja kaikkea siltä väliltä. Tutuksi tulevat niin jouluherkkujen historia kuin joulukoristeidenkin tarinat.


Joulukattaus 1890-luvulta Pohjois-Pohjanmaan
museon näyttelyssä.

 


Kaupunkikulttuurissa joulu on ollut nimenomaan suvun
ja perheen juhla. Kuva: Uuno Laukan kokoelmat
/ Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto

 


TIEDOTUSKUVAT:

Sivulla olevia kuvia voidaan käyttää näyttelystä tiedottamiseen.
Kuvasta saat suuremman klikkaamalla sitä.
Kuvaa käytettäessä on aina mainittava kuvalähde.

HUOM. KUVALINKIT POISTETTU



Etelä-Euroopassa liitettiin 300–400-luvuilla joulun yhteyteen valmistusaika, adventti. Sen tunnusmerkkeinä olivat paasto ja kirkossakäynti. Askeettisesta paastokaudesta on tullut ilon juhla. Adventti on nykyisin lähtölaukaus pikkujoulukaudelle. Kaupungit avaavat joulukatunsa ja kaupallinen joulu alkaa


Jouluvilskettä Isollakadulla vuonna 1961. Kuva: Uuno
Laukan kokoelmat / Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto




Tapa viettää pikkujoulua alkoi Suomessa vakiintua
ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Oulun
Lääninhallituksen pikkujoulu 12.12.1930.
Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto




Tietämys joulukuusista levisi moniin koteihin koulujen
kuusijuhlien myötä. Kuva: Uuno Laukan kokoelmat
/ Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto


Mitäpä olisi joulu ilman herkuista notkuvaa ruokapöytää? Vielä 1800-luvulla ei tunnettu kansallisia joulunruokia. "Jouluksi kuitenkin laitettiin vähän tavallista parempia ruokia, kuten ryynipuuroa ja nisua." (SKS, Paltamo) Maaseudulla jouluun varauduttiin syksyn aikana ja monille tehtäville oli omat nimikkopäivänsä: "Annana oluet pannaan, juhlana joukolla juodaan". Syksyisillä markkinamatkoilla hankittiin ostotavarat, kuten sokeri, kahvi, suola ja rusinat.

1920-luvulla oululaisen kauppiasperheen jouluruokiin kuuluivat " -- voileipäpöytä, sitten buljonki ja voitangot, sen jälkeen kinkku ja laatikot sekä vielä riisipuuro. Ja lopuksi kuumat joulutortut."  (Maija Loukkola, kauppiasperheen elämää 1920-30-luvun vanhassa Oulussa). Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto

Asiakirjojen mukaan Turkuun tuotiin vuonna 1685 kaksi tynnyriä (330 litraa) saksalaisia piparkakkuja. Kappaletavarana myytyjä herkkuja opittiin vähitellen leipomaan kotioloissa. Kartanoista ja pappiloista perinne siirtyi tavallisen kansan pariin. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto

Tuomaan päivälle (21.12.) osuu talvipäivänseisaus, vuoden lyhin päivä. Joulun katsottiin alkavan. Miesväki lopetti työnteon "Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha." Kaiken ulkonaisen piti olla tuolloin valmiina.

Joulunaika tuli viettää rauhallisissa merkeissä. Tapa julistaa joulurauha juontaa kuningatar Kristiinan aikaan (vallassa 1632–54). Joulurauhan häiritsijälle rapsahti kaksinkertainen rangaistus. Jouluilottelu oli sallittua tapaninpäivänä, Tahvanuksena, joka vanhastaan oli hevosille ja hevosmiehille pyhitetty päivä.


Joulurauhan julistamista kuuntelevaa yleisöä
Tampereen Keskustorilla. Kuva: Ensio Kauppila,
Vapriikin kuva-arkisto

 


Vanhimpiin joulukuusen koristeisiin kuulu niin sanottu marsalkanvyö
eli nauha, jossa on teksti "Gloria in excelsis Deo". Kuva on otettu
Kempeleen pappilassa vuonna 1895. Kuva: Uno Wegelius
/ Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto

 


Aina ei ole mahdollista hankkia aitoa joulukuusta. Armi
(o.s. Kuusela) ja Gil Hilario lapsineen.
Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto

 


Voiko joulupukki pukeutua siniseen? Kuva: Pohjois-
Pohjanmaan museon arkisto


Joulukauden nykyisin päättävä loppiainen on itämaan tietäjien juhla. Loppiaisena alkoivat "härkäviikot ja reikäleivät", pitkä moniviikkoinen juhlaton kausi ennen laskiaista. Vanhastaan joulun katsottiin päättyvän Nuutin päivänä (nykyään 13.1., aiemmin 7.1.), "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."
 


Näyttelytilassa on esillä jättimäinen joulukalenteri, jonka luukkuihin on lupa kurkistella jo ennakkoon! Joulukalenteri sisältää sekä esineitä että niihin liittyviä tekstejä.


Reea ja Silja tutkimassa kalenterin sisältöä.
Kuva: PPM / Arja Keskitalo


Sinulla on mahdollisuus kurkistaa muutamaan tekstiosioon tästä:


Näyttelyyn tutustumisen yhteydessä yleisöllä on mahdollisuus askarrella itselleen muistoksi
puinen joulutonttu.


Näyttelyssä on esillä Hönttämäen koululaisten pystyttämä jouluseimi.


Näyttelyn tonttupaneeli näyttää tältä.
Klikkaamalla saat sen suuremmaksi.