In English | Tekstin koko A- A+

Kansanomainen biedermeier Kansanomainen biedermeier

Vakiintunut käsitys siitä, että tietyt kansanomaiset biedermeiertuolit ovat "tyrnäväläisiä" ja tietyt "liminkalaisia" ei näyttäisi pitävän paikkaansa, vaan molempia kansanomaisia tuolimalleja on valmistettu niin Tyrnävällä kuin Limingassakin. Tuolien valmistaminen on ollut hyvä tulonlähde seudun asukkaille etenkin nälkävuosina 1860-luvulla. Hyvien koivumetsien ansiosta raaka-ainetta oli helposti saatavilla.

Vastaavanlaiset tuolit ovat esillä museon perusnäyttelyssä, ensimmäisessä kerroksessa.


Tuoli edustaa biedermeiertyylin kansanomaista paikallista muunnosta. Tuolia kutsutaan tyrnäväläiseksi sen valmistuspaikan mukaan. Tuolin etujalat kaartuvat hieman eteenpäin, takajalat taaksepäin.

Hartialauta on pystypuiden välissä ja sen yläreuna on hieman kaareva. Alareuna on profiloitu. Profilointi toistuu peilinä välipuun yläreunassa. Välipuun alareuna voi olla joko suora tai symmetrinen yläreunan kanssa (kuten kuvassa). Tuolin osat on liitetty toisiinsa puutappiliitännällä. Istuinosa on mäntyä, muut osat koivua.

Nimeltä tunnettuja tyrnäväläisiä tuolintekijöitä ovat esimerkiksi Samppa Niemelä, Heikki Kylmänen, Antti ja Aappo Väli, Olli Suutari, Antti Tervo, Antti Heinonen, Juho Väliheikki ja Antti Parkkinen.
 


Tuoli edustaa biedermeiertyylin kansanomaista paikallismuunnosta, niin sanottua liminkalaista tuolia.

Tuolin etujalat ovat suorat. Etu- ja takajalkoja yhdistää tukipuu. Istuinosa on tasaleveä. Tuolin selkänoja kaartuu hieman taaksepäin, samoin hartialauta. Selkänojassa on pystysuorassa kolme listaa, joista keskimmäinen on levein. Tuolin osat on liitetty toisiinsa tappiliitännällä. Istuin on mäntyä, muut osat koivua.



 

< Biedermeier n. 1830–1850 Kertaustyylit n. 1830–1890 >