In English | Tekstin koko A- A+

Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys -- Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys -- Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa

Senaatti-kiinteistöjen 200-vuotisuhlavuoden näyttely
Pohjois-Pohjanmaan museossa  9.11.–31.12.2011


Senaatintalo 1828


Intendentinkonttorista Senaatti-kiinteistöiksi

Vuonna 1809 Suomesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa. Vuosisatainen yhteys Ruotsiin ja sen hallintorakenteisiin katkesi. Autonomian saavuttaneeseen maahan oli luotava uusi hallinto ja sitä tukevat virastot. Suomen rakennustoiminnan kannalta virastoista keskeisin on ollut vuonna 1811 keisarin julistuksella "kaikille maille yhtä hyödyllisen kuin kaunistavan rakennustaidon valvomista varten" perustettu Suomen yleisten rakennusten intendentinkonttori. Intendentinkonttori toteutettiin ruotsalaisen mallin mukaisesti ja se vastasi lähes kaikesta valtion rakennustoiminnasta koko Suomen alueella.

Viraston kaksisataavuotisen historian aikana sen tehtävät ovat muuttuneet organisaation kehittymisen ja yhteiskunnan kulloistenkin tarpeiden mukaan. Näiden muutosten seurauksena viraston nimi on vaihtunut useita kertoja. Ensin vuonna 1865 Yleisten rakennusten ylihallitukseksi ja toistamiseen vuonna 1936 Rakennushallitukseksi. Vuonna 1995 Rakennushallituksen toiminnan jatkajaksi perustettiin Valtion kiinteistölaitos. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön markkinalähtöinen vuokrajärjestelmä. Senaatti-kiinteistöiksi nimi vaihtui vuonna 2001, kaksi vuotta liikelaitosuudistuksen jälkeen.

Nimenvaihdokset kertovat osaltaan valtionhallinnon ja lainsäädännön kehityksestä autonomian ajalta itsenäistymisen kautta nykypäivään. Valtion rakennustoiminta onkin ollut läpi koko 200-vuotisen historiansa välittömässä yhteydessä yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tämä näkyy esimerkiksi huoltoyhteiskunnan vaatimien laitosten kuten koulujen, sairaaloiden ja vankiloiden rakentamisena 1800-luvun lopulla sekä hyvinvointiyhteiskunnan tarvitsemien yliopistojen ja korkeakoulujen rakentamisena toisen maailmansodan jälkeen. Näin on jatkuvasti piirtynyt kuva kunkin aikakauden rakennetusta historiasta. Tässä näyttelyssä esitellään tapahtunutta muutosta sekä katsotaan rakennettuun tulevaisuuteen sellaisena kuin se Senaatti-kiinteistöissä nykyään nähdään.

Päätehtäviensä: rakennuttamisen, omistamisen ja ylläpidon rinnalla intendentinkonttorilla ja sen seuraajilla on ollut sijansa myös suomalaisen rakennuskulttuurin vaalijana. Rakentamisen laadun ja rakennustekniikan kehittäminen on ollut keskeinen osa valtion rakentamistoimintaa: kehityskaari 1800-luvun uusista rakenteellisista ratkaisuista ja saksalaisista mallikirjoista nykypäivän mobiilin työn tarpeisiin ja ekologisen rakentamisen vaatimuksiin on pitkä.


Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys – Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa 1811–2011

Senaatti-kiinteistöt
ja Suomen rakennustaiteen museo järjestävät valtion rakentamisen 200-vuotisjuhlavuoden merkeissä näyttelyn Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys – Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa 1811–2011. Näyttelyssä esiteltävät rakennuskohteet on valinnut Senaatti-kiinteistöjen ja rakennustaiteen museon yhteinen työryhmä. Piirustusten, valokuvien ja pienoismallien lisäksi kohteita esitellään liikkuvan kuvan avulla. Näyttelyn vanhimpia kohteita ovat vuonna 1828 valmistunut Senaatintalo ja Säätytalo, joka valmistui vuonna 1890. Uusinta arkkitehtuuria näyttelyssä edustavat muun muassa keväällä 2011 valmistunut Helsingin Musiikkitalo, Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskus (2004) ja Valtion pelastuskoulu Kuopiossa (1992–2005). Oulun osalta esitellään Oulun yliopiston kampusalue (1969-1976).

Historiaosuuden lisäksi näyttelyssä esitellään multimediatekniikan keinoin toteutettu Tulevaisuusosio, johon on koottu Senaatti-kiinteistöjen ajatuksia tulevaisuuden työympäristöstä, suunnittelutavoitteista ja -menetelmistä sekä esimerkkejä uusista työympäristöratkaisuista.

Näyttelyssä on esillä myös Intendentinkonttorin aikaisia luonnoksia ja vaihtoehtoisia suunnitelmia. Senaatti-kiinteistöt hankki myynnissä olleet piirustukset juhlistaakseen valtion rakentamisen 200-vuotista historiaa ja luovutti ne pysyvästi Museoviraston hallintaan liitettäväksi osaksi Åkerfeldtin kokoelmaa, jonka yhteyteen ne olivat aiemminkin kuuluneet.

Näyttelyn käsikirjoituksesta vastaa Rakennustaiteen museon tutkimuspäällikkö,
FT Juhana Lahti ja näyttelyn suunnittelusta arkkitehti SAFA Hannele Grönlund.


Huom. Näyttelytekstit ovat suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi näyttelyyn kuuluu englanninkielinen käsiohjelma.

Tutustu Senaatti-kiinteistöjen historiaan netissä

Senaatti-kiinteistöt netissä

 



TIEDOTUSKUVAT / Suomen Rakennustaiteen museo
 


Säätytalo 1890. Kuva: Simo Rista


Metsäntutkimuslaitos 2004. Kuva: Jussi Tiainen