In English | Tekstin koko A- A+

Kultainen sapeli ja upseerin aarteet – Esineitä everstiluutnantti L. Pohjanheimon Asekokoelmasäätiön kokoelmista Kultainen sapeli ja upseerin aarteet – Esineitä everstiluutnantti L. Pohjanheimon Asekokoelmasäätiön kokoelmista

Näyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa 25.5.–9.9.2012

Pohjois-Pohjanmaan museossa on 25.5.–9.9.2012 välisellä ajalla esillä näyttely Kultainen sapeli ja upseerin aarteet – esineitä Everstiluutnantti L. Pohjanheimon Asekokoelmasäätiön kokoelmista. Näyttelyn noin 90 esineen asekokoelma edustaa laajaa läpileikkausta venäläisistä ja itämaisista teräaseista, mukaan lukien arvokkaita kunniamiekkoja ja -tikareita. Näyttely on pitkään aikaan laajin venäläisiä miekkoja esittelevä kokonaisuus Suomessa. Aseiden lisäksi näyttelyyn on valittu keisarillista posliinia, kulttuurihistoriallista pienesineistöä sekä taistelumaalari Hugo Backmanssonin tauluja, joita nyt nähdään ensimmäistä kertaa Oulussa.

Oulussa koulunsa käynyt Lennartti Pohjanheimo (synt. Otto Lennart Qvickström, Simo 1875 – Helsinki 1951) oli sotilas ja lakimies sekä ehdoton raittiusmies ja fennomaani. Tämän lisäksi hän oli keräilijä, joka säätiöi mittavan omaisuutensa jo vuonna 1939. Vuosien mittaan säätiön kokoelmia on täydennetty huomattavilla uushankinnoilla, kuten taistelumaalari Hugo Backmanssonin teoksilla. Osa L. Pohjanheimon Asekokoelmasäätiön kokoelmaan kuuluvista kalusteista ja kansatieteellisestä esineistöstä on talletettu Pohjois-Pohjanmaan museoon Ouluun vuonna 1954.

Vuosisatojen kuluessa Venäjän armeijassa on käytetty lukuisia eri miekkatyyppejä ja -malleja. Mallit erottuvat toisistaan käyttötarkoitustensa mukaan, ja myös kunkin aikakauden muotivirtaukset ovat vaikuttaneet niihin. Helsingissä toimivan Everstiluutnantti L. Pohjanheimon Asekokoelmasäätiön puheenjohtaja Ronny Rönnqvist on valinnut säätiön kokoelmista näyttelyyn edustavan kokoelman keisarillisen Venäjän armeijan käytössä olleita miekkoja sekä kaukasialaisia šaškoja ja kinžaleja (esimerkiksi kullatun Annansapelin mallia 1865, rakuunaupseerin sapelin m/1865, laivaston upseerisapelin m/1855, kasakkašaškan m/1834, sapöörihukarin m/1834 sekä upseerispontoonin m/1731). Etenkin itämaisissa teräaseissa, kuten turkkilaisessa kilitshissä, balkanilaisessa jataganissa, persialaisessa samširissa, jemenilaisessä jambiassa ja intialaisessa tulwar-miekassa katse kiinnittyy taidokkaisiin koristeisiin.

Pohjois-Pohjanmaan museoon talletetusta noin 330 esineen "Pohjanheimon Kokoelmasta" näyttelyyn on valittu monipuolinen otos. Esillä on talonpoikaisesineistöä, merenvahapiippuja, helmikirjontatöitä, koristekeramiikkaa, salongin kalusto ja Pohjanheimon perheelle kuuluneita käyttöesineitä ja valokuvia. Näyttelyn helmenä on yksinkertaisen kauniisti muotoiltu kahvikannu ja siihen kuuluvat neljä kahvikuppia lautasineen. Astioiden kylkiin sinisin kyrillisin kirjaimin kuparipainettu Tsarevna sekä monogrammi A kertovat, että astiasto on kuulunut Venäjän keisarilliseen Tsarevna-huvipurteen. Näistä kupeista ovat todennäköisesti kahvinsa nauttineet keisari Aleksanteri III (hallitsi 1881–1894) ja hänen puolisonsa Maria Fjodorovna.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kirja Kultainen sapeli ja upseerin aarteet – esineitä Everstiluutnantti L. Pohjanheimon Asekokoelmasäätiön kokoelmista, jossa valotetaan Lennartti Pohjanheimon elämänvaiheita ja uraa niin Venäjän ja Suomen armeijan upseerina kuin särmikkäänä asianajajanakin. Näyttelyjulkaisussa on omat lukunsa säätiön hallussa olevien teräaseiden ja Hugo Backmanssonin taistelumaalausten esittelylle sekä Pohjois-Pohjanmaan museoon talletettujen esineiden kuvailulle.